Uuden vuoden lupauksia

Paljon on tapahtunut, mutta jotenkin en vain ole saanut blogia päiviteltyä. Yritän silti kovasti potkia itseäni persauksille, jotta saisin päiviteltyä blogia useammin. Samalla tulee potkittua itseään myös treenaamaan... ;) Olkoon tämä nyt sitten vaikka uuden vuoden lupaukseni (jonka kuitenkin rikon heti ekalla viikolla).

Nyt on kuitenkin niin hyvät fiilikset viikonlopun kisareissulta, että pakko tulla tänne hehkuttamaan!

Lauantaina kisailtiin siis VAU:lla, Yada kakkosissa 1 x hyppy, 2 x agi ja Elli ykkösissä 2 x agi. Vähän sillä asenteella lähdin, että molemmat nappaisivat SERTit tältä reissulta. Eipä jäänyt kaukaiseksi haaveeksi... ;)

Yada teki voittonollan hyppärillä, harmi, että sieltä ei LUVAa enää tarvittu.

Myös ekalta agiradalta tuli nolla (ja LUVA), vaikka persjättö keppien jälkeen meinasi koitua kohtaloksemme, kun kadotin koiran ihan täysin. Pieni russeli pelasti kuitenkin tilanteen ja hakeutui kuin ihmeen kaupalla vielä oikealle hypylle.

Tokalla agiradalla onni ei ollutkaan sitten enää meidän puolellamme. Ihan radan lopussa tein puomille persjätön ja jätin koiran ihan yksin - en siis ohjannut, enkä edes vilkaissut koiraa - joten sieltähän se sinkosi väärälle hypylle. Jälkeenpäin tajusin, että tämä kyseinen hyppy oli se, mille mentiin edellisellä radalla puomin jälkeen... Kyllä v-tutti ja paljon, mutta ei voi kuin katsoa peiliin. Miten voikaan ihminen olla nii typerä ja ryssiä tuollaisessa kohdassa... Noh, tietääpä, että persjättöjä hiotaan nyt seuraavat treenit!

Elli teki LUVAn arvoisen nollan ekalla radalla sijoittuen ensimmäiseksi. Hyvä pulla!!! Vitsit, että oon ylpeä tuosta otuksesta! En olisi ikinä uskonut, että se kykenee noin sujuvaan rataan. Okei, itsekin vähän tsemppasin enemmän kuin yleensä ;) Täytyisi kai ottaa ihan tavaksi tuo tosissaan kisaaminen! Näyttää syntyvän tulosta.

Tokalla agiradalla ei sitten pitkälle päästykään, kun käskytin vahingossa keinulle (omien muistikuvien mukaan) "kiipee kiipee" ja koira teki lähes lentokeinun. Samassa rytäkässä Ellin jalka jäi jotenkin keinun alastulolaudan alle, joten se rata oli siinä. Tajusin tämän vasta puomilla, joten kinkkautin kolmijalkaisen koirani alas puomilta ja nappasin syliin. Kyllä taas v-tutti, koska oma mokahan se oli. "Kiipee kiipee" -käskyä käytän puomilla ja A:lla, "Seesaw" -käskyä keinulla. Puomilla ja A:lla alastulokontaktina 2on2off, keinulla 4legs (vai mikä lie oikealta nimeltää, kuitenkin kaikki jalat kontaktipinnalla). Eikä ole eka kerta, kun mamma mokaa keinukäskyn ja pilaa koko alastulokontaktin. Jalka näytti aluksi pahalta, mutta onneksi pienen levon jälkeen Elli alkoi ottaa sille painoa. Leikitin ja hyppyytin koiraa takajalkojen varassa, ei näyttänyt kipuilevan. Selvittiin siis säikähdyksellä. Kävin ottamassa keinun vielä lämppäalueella, ettei jäisi traumoja. Eipä ollut ongelmia keinun suorittamisessa, huh :)

* * *

Ilmoittelen koirat tänään ensi viikonlopulle Kotkaan, joskos molemmat saisivat ne puuttuvat LUVAt sieltä! Molemmilla nyt kaksi LUVAA, Yada tarvitsisi sen puuttuvan agiradalta, Elli hyppäriltä tai agiradalta.

Kotona on lattiat ja sohvat (ja sänky!) karvoja täynnä, joten varasin koirille tammikuun alkuun trimmiajat. Johan viime käynnistä onkin aikaa!

Tämän päivittelytauon myötä on muuten tapahtunut ihmeitä, tytöt tulevat nykyään ihan hyvin toimeen sisätiloissakin. Eristän ne edelleen koiraportilla öiksi ja työpäivien ajaksi, mutta muuten ne saavat leikkiä ja temmeltää sisällä. Voi sitä riemun määrää, Yadasta on ainakin tullut ihan pikkanen russelivaava - enpä ole sen nähnyt leikkivän noin kovasti vuoteen. Aamulla ensi töikseen Yada sinkoaa sohvalle repimään Elliä korvasta. Tyylilleen uskollisena Elli kääntää kylkeä ja jatkaa uniaan... :)

Kraniosakraalia, agia, terveystarkastuksia ja rally-tokoa

Nyt täytyy tehdä pieni välipäivitys, ettei huomiselle jää kaikkea.

Maanantaina Noora hoiti molemmat koirat kraniolla. Ellikin pääsi siis ensimmäistä kertaa kokeilemaan, miltä kranio tuntuu. Ellin vikalistalta löytyy jumiutuneet lavat, jumiutunut ristiluu, vasemman puoleisen SI-nivelen virheasento/jumiutuma, vasemmalle vino lantio ja tämän aiheuttama rasitus vasemman etujalan ranteeseen sekä oikeaan takajalkaan. Elli pompottaa aika rajusti oikeaa takasta, pompottelu saattaisi johtua jonkin polven ja kintereen väliin jäävän jutun löysyydestä. Vaimitensenytoli :D Noora hoiti Ellin rannetta laserilla.

Yadalta löytyi vähän samantyyppistä vikaa: jumiutunut ristiluu ja oikealle vino lantio. Yadalla vinossa oleva lantio rasittaa oikeaa etusta ja vasenta takasta. Nooran mielestä Yada oli kuitenkin parempi, kuin edellisellä hoitokerralla. Hyvä! Yada sai laseria selkään ja lantion seudulle. Pikkukoira oli hirrrmu kiinnostunut laserkoneesta :)

Alkuviikko otettiinkin sitten rauhassa ja lähdettiin hallille vasta torstaina. Tein molempien kanssa kunnon pätkät agia. Keppejä ja kontakteja. Ellin kanssa keskityttiin kepeillä vauhtiin ja kontakteilla itsenäisempään suorittamiseen. Yada sai kepitellä omatoimisemmin - teinkin aika mielettömiä keppikulmia ja leijeröin kepeille aivan älyttömistä paikoista, mutta niin Yada vain suoriutui tehtävästään! :) Kunhan ensin itse sain käteni ja jalkani ojennukseen... Hyppytreenissä Ellin kanssa vähän takaaleikkauksia ja saksalaista. Yadan kanssa saksalainen + saksalainen ja päällejuoksuja. Molemmat koirat toimivat superkivasti, joten treenin jälkeen olin pelkkää hymyä oman koulutusvuoron ajan. Yada teki myös kivoja kontakteja sivuetäisyydellä, niitä täytyy siltikin vahvistaa vielä ja PALJON. Mutta suunta on oikea.

Eilen käytin Ellin Haminassa joukkotarkastuksissa. Silmät ja polvet ovat puhtaat, joten nyt kyttäämään lonkka- ja kyynärkuvia. Niistä sitä sanomista kyllä sitten löytyykin...

Yada on viettänyt aika rentoa viikkoa, mutta Elli pääsi tänään vielä rally-tokoilemaan. Kouluttajana toimi rallytuomarinakin toimiva Reeta Jokela. Osallistuttiin Ellin kanssa ALO/AVO-luokan ryhmään. Aluksi käytiin kyltit läpi, jonka jälkeen siirryimme treenaamaan liikkeitä. Lopuksi teimme kokonaisen radan, joka sujui ainakin meidän osaltamme tosi kivasti. Elli sai koulutuskumppaneiltakin kehuja. Kun oma pää kestäisi tokoilua, tai edes rallattelua, olisi tosi kiva treenata tavoitteellisemmin, koska rally-toko todella tuntuu Ellin lajilta. Täytyisi ehkä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle koiran tarpeiden vuoksi. Kyllä pieni kisakärpäsen puremakin pääsi iskemään, ja äsken katselinkin netistä tulevia rallykisoja. Harmi, ettei tälle vuodelle enää ollut lähiseudun kisoja. Onneksi on aikaa, ja mäkin ehdin parantua tästä tokoaivovammasta ;)

Huomenna Yadan kanssa Lappeeseen, toivottavasti nappaamaan kaksi LUVAnollaa Marikan ja Yojon kera.

20.10. VAU

Ja todellakin, vau!

Elli yllätti tänään VAU:lla ykkösten agiradalla tekemällä nollan (LUVA) ja sijoittuen täten kolmanneksi. Ajan puitteissa ei ihan pärjätty muille sijoittuneille, mutta etenemä oli silti kohtuullinen. Rata oli ihan kiva, ei ihan ennalta arvattava, mutta riittävästi enenevä. A:n kontakti oli hyvä, radan lopussa olevan puomin alastulo sen sijaan ei ollut nätti. Koira jäi kykkimään kontaktille eikä malttanut laskeutua alas asti. Okei, itsekin seisoa kökötin siinä kontaktin edessä, joten ihmekös tuo. Tässä muuten menetettiin muutama sekuntikin... Hypyt sujuivat hyvin, putkiin oli kiva imu.  Varmistelin aika paljon, mutta ehdin silti hyvin ohjaamaan. Koira liikkui reippaasti (siis Ellin mittapuulla), joten en voi olla rataan muuta kuin tyytyväinen!

Päivä oli pitkä, joten kun vihdoin pääsimme Yadan kanssa starttaamaan kakkosten agiradalla, ei koira ollut enää parhaimmillaan. Lähdössä vähän kuikuili jotain, mutta lähti hyvin mukaan. Teki tosi hyvät kontaktit ja eteni hyvin. Muutama ärräpää meinasi kyllä lentää siinä vaiheessa, kun lähetin koiran mutkaputkeen ja valmistauduin seuraavaan hyppyyn, mutta koira tulikin takaisin putkesta. Kenties leikkasin liian rankasti putkelle..? Tai sitten se oli joku aivopieru. Noh, koira uudelleen putkeen ja hanaa. Muurin ja keppien jälkeen oli taas mutkaputki, josta koira sinkosi taas ulos siitä päästä, josta oli sisään mennytkin. Ma ei ymmarra... Noh, RV 10 ja AV yli yhdeksän sekuntia, joten radalta niukasti vajaa 20 virhettä. Huoh. Putkikämmejä lukuun ottamatta rata oli kuitenkin tosi hyvä, joten täytyy olla tyytyväinen tulokseen. Ja niitä kontakteja mä lähinnä vahvistelinkin, seuraavaksi vahvistan putkia. Ehkä se nolla lohkeaa ensi sunnuntaina LAU:lta!

Eilen käytiin muuten Marikan + Typyn ja Yojon kanssa metsässä lenkkeilemässä. Ai että, kun koirilla oli kivaa :) Ryhmälenkkejä täytyisi harrastaa useamminkin!

Huomenna olisi luvassa kraniosakraalihoitoa molemmille koirille. Torstaina olisi tarkoitus treenata ennen omaa koulutusryhmää. Jos oikein reipastun, käyn myös keskiviikkona hallilla... Lauantaina kuitenkin rally-tokokoulutusta Ellin kanssa ja sunnuntaina Lappeenrantaan agi- ja hyppyradalle Yadan kanssa.

Kisatreeniä

Auttelin ensin Marikaa agialkeissa belpag Typyn kanssa ja treenasin sitten Ellin kanssa.

Tein rataa pikkupätkissä, useilla palkkaamisilla. Elli tuntui liikkuvan kivasti ja haki yllättävän hyvin hypyille. Takaakierrot ja päällejuoksut onnistuivat hyvin. Kepeillä ei mitään ongelmaa, vaikka sisään mentiin avokulmasta. A:lla tuli ihan kivoja alastulokontakteja. Nyt, kun koira toimi, sain palautetta turhasta varmistelusta. Saatoin putkiin ja hypyille jo liikaa, nyt pitäisi malttaa lähetellä koiraa enemmän. Josko se estehakuisuuskin paranisi... Lopeteltiin hyvissä ajoin, joten molemmille jäi hyvä ja reipas mieli :)

Yadan kanssa treenasin Helin koulutuksessa. Rata oli vauhdikas ja melko sujuva, ei mitään kummoisia jippoja. Kepeille haastava umpikulma vähän takaaleikaten. Yada haki kepeille tosi hyvin, itse tosin olin useasti koiran tiellä. Ennen keppejä olisi pitänyt rytmittää, ja sehän meikäläiseltä onnistuu. Not! En ole ikinä osannut rytmittää, enkä osaa edelleenkään. Takaakierrot ja päällejuoksut sujuivat tosi kivasti, myös jaakotus onnistui (ohoh!) ja käänsi koiran superhyvin. Vielä kun uskaltaisi käyttää sitä kisoissakin. Oon kyllä mamis, kun en uskalla ikinä kokeilla mitään "hienouksia" kisoissa, vaikka ne takuuvarmasti toimivat Yadalla ;) Käytän muutenkin paljon ihan perusohjausta ja hifistelen vasta pakon edessä. Niillä tietyillä jutuilla vain koira toimisi kummasti paremmin... A:lla tuli vaihtelevalla menestyksellä ihan hyviä kontakteja. Välillä tuli tosi nopeasti ja varmasti alas, välillä valahti maahan asti. Täytyy vahvistaa 2on2offia vielä paaaaljon, mutta ensin kisaan pari viikonloppua ja jään sitten kisatauolle.

Huomenna olisi tarkoitus käydä metsässä Marikan ja koirien kanssa. Saavat ärrierit temmeltää belgin kanssa ja väsyttää siten itsensä :) Sunnuntaina starttaan molempien kanssa agiradalla Lahdessa. Vaatimattomana tavoitteena 2x nolla!

Menolippu kakkosiin

Vihdoin ja viimein Se päivä, jota on odotettu ja jota varten on treenattu hullun lailla, on ohi. Kaikenkaikkiaan päivä oli hyvä, sää suosi ja ihan siistejä ratojakin tuli tehtyä.

Yada yllätti ekana tehden nätit kontaktit ja hyvän radan. Tai no, puomilla hieno 2on2off, keinulla vähän hiipi ja A:lla tuli liikkeestä läpi. Hahah. Kaikesta tästä huolimatta Yada lunasti menolipun kakkosluokkaan voittonollallaan. Jes! Tätä on odotettu, mutta toisaalta, tämä myös tiedettiin ;) Kyseisestä radasta ei liene juuri kommentoitavaa, kaarrokset vähän venyi eikä vire ollut ihan optimaalinen, mun ohjauskin oli melko takkuista, mutta pistetään kontaktijännityksen piikkiin. Varmistelin kontakteilla tosi paljon, mutta se kannatti. Koira teki kuitenkin hyvää työtä ja antoi mamman ohjausvirheet anteeksi. Enivei, alla oleva video kertonee enemmän kuin epätoivoiset kommentointiyritykseni...

Koska nousimme kakkosiin agiradalta, mentiin vielä iltapäivällä kakkosten hyppyrata. Tein ehkä virheen jo siinä, kun kävin viemässä palkan valmiiksi hihnalaatikolle. Hyvä, ettei koira ampunut sinne jo suoraan lähdöstä. Sain varmistella jonkin verran ekoja hyppyjä, että koira pysyi radalla. Alku oli aika haastava ja luulin, etten ikinä ehtisi ohjaamaan koiraa. No, ehdinhän, kun vain juoksin. Matkatyssäsi kuitenkin seiskalta kasille. Muurilta olisi pitänyt mennä putkeen tosi lyhyellä tiellä viistosta kulmasta ja tietenkin siihen "väärään päähän". Olin varmistavani haluttua putken päätä, mutta Yadahan pinkoi juuri sinne, minne epäilinkin sen menevän - ei se mitään kuullut tai nähnyt enää, kun oli lukinnut väärän pään jo ties koska. Videolta näkee, että koira hakee vasempaan putken päähän, mutta tekee terrierit ja sinkoaa oikean puoleiseen päähän. Great. Hyppäriltä siis HYL, mutta jatkoin radan loppuun, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Yada meni tosi kivasti ja vauhtia riitti. Etenkin loppusuora oli magee (taisi muistaa, että palkka odottaa maalissa)!

No sitten, tapaus Elli. Agirata sujui ihan kivasti, kontaktit oli hyvät. Harmi, että kolmoshypyltä tuli kielto (ennakoin ja hätiköin...), toinen vitonen taisi tulla kepeiltä. Toisella yrittämällä pujotteli virheittä. Piru vie, että se toisen ja kolmannen keppivälin syndrooma iski kisaradalla. Lämmitellessä pujotteli virheittä. Noh, aika oli kuolemaa hitaampi, joten lopputuloksena 10 RV + 5 yliajasta. Pitäisi kyllä siitä huolimatta olla tyytyväinen, kun ottaa huomioon koiran tason. Ja sitä paitsi, mähän ne mokat tein ohjaamalla huonosti.

Hyppärillä otettiin sitten HYL, kun koira oli jo tosi väsynyt ja keskittyminen herpaantui. Kepeillä ei jaksanu enää keskittyä, joten pujotteli ihan miten sattuu muutamaan otteeseen / lähti vain omille teilleen. Suoritettiin rata loppuun kuitenkin. Kaksi rataa kisakorkuisilla rimoilla oli liikaa, onneksi ilmoitin Ellin ens sunnuntaiksi Lahteen vain agiradalle. Täytyy aloitella pikkuhiljaa. Alkavan viikon pidän nyt taukoa hallilta, korkeintaan perjantaina käyn tekemässä pientä treeniä. Myös Yada saa lepäillä rankan viikon päätteeksi.

Ensi viikko näyttäisi siis seuraavalta: alkuviikon keskityn palautumiseen ja peruslenkkeilyyn, pe ryhmätreeni (Elli) + Helin koulutus (Yada) ja sunnuntaina molemmilla yksi agirata VAU:lla.

Vähiin käy, ennen kuin loppuu...

... päivät siis ennen Ellin ekaa virallista starttia.

Keskiviikkona käytiin Marikan kanssa tekemässä pientä radan pätkää, jossa pääsin testaamaan Ellin keppejä ja kontakteja. Yadalla oli lepopäivä. Rimat nostettiin 25 - 30 senttiin, jotta päästiin kisaradan tuntuun. Elli ei näyttänyt ollenkaan niin pahalta, kuin kuvittelin, mutta onhan sillä räpeltämistä kisakorkuisten rimojen yli.. Kepittelyt sujuivat kohtuu hyvin, kun tajusin, etten voi vedättää alussa yhtään. Jos lähdin vedättämään, tokaan väliin tuli poikkeuksetta virhe. Kun annoin hakea kepit rauhassa ja maltoin odottaa, että koira pääsee vauhtiin, kaikki sujui. Kontakteilla ei ongelmia, ihan nättejä 2on2offeja tarjoili.

Tänään sitten treenasin Ellin kanssa ryhmässä KSSK:n puolella ja heti sen perään Yadalla Homeetalla Helin koulutuksessa. Elli oli vähän nihkeähkö, kepittelyt sujuivat paria aloitusvirhettä lukuunottamatta hyvin. Keinulla tuli melkein niskoilleen alas (oli ilmeisesti tekemässä puomia). Kun pääsi pahimmasta pelostaan yli, teki ihan kivoja suorituksia keinulla ja kesti persjätön keinun jälkeen. Irtoaminen oli ihan nollassa, liekö johtui kisakorkuisista rimoista. Tosi herkästi lähti mun liikkeen mukana ja reagoi jokaiseen mun tekemään vänkyrään. Hermo meinasi palaa kyllä muutamaan otteeseen, kun koira oli niin yliherkässä tilassa. Yadakin on kyllä herkkä reagoimaan, mutta ei nyt ihan noin herkkä ;) Aikani tahkottua rataa sain ihan kivoja suorituksia aikaiseksi.

Yadan kanssa sujui ihan kivasti. Rata oli aika erikoinen, mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna aika hauska. Keppejä ja kontakteja tahkottiin useaan otteeseen radan sisällä - meille oikein passeli rata! Kyllä siinä ohjaajallakin oli täysi työ ehtiä takaakiertoihin yms. pitkillä välimatkoilla. Kontaktit oli ihan jees, muutamia läpimenoja tuli sivuetäisyyden takia. Heli ohjeistikin tekemään sunnuntaina supervarman radan, eli kontaktit rauhassa ja lähellä koiraa. Josko se viimonen nolla sitten irtoaisi :) Kepeiltä tehtiin poispäinkäännös putkeen ja leijeröitiin sitten keppien toiselta puolen. Näytti haastavalta, mutta Yada suoriutui joka kerta virheittä. Ehkä mäkin sitten tein jotain oikein. Heli kehui koiraa ja virettä, joten en kai voi olla muuta kuin tyytyväinen tämän päiväisiin treeneihin. Yada tuntui ja näytti hyvältä, toivotaan, että on sitä vielä ylihuomenna!

Mie osaan sittenkin

Helin koulutuksessa oli tänään niin loistavaa meininkiä, että mun naama loistaa vieläkin kuin Naantalin aurinko! :) Okei, myös punaisena, koska tuli kuuma kun jouduin juoksemaan... Mut tätä kestohymyä ei ihan hevillä pyyhitä pois.

Treeneissä siis alkuun haastavalta näyttävä rata, mutta rataan tutustumisen jälkeen homma alkoi selkiytyä. Pyöritystä, takaakiertoja, vippiä, vastakääntöä... Heli huomautti, että nysvään ihan turhaan pienillä pyörityksillä, kun voisin viedä pidempää kautta, mutta säilyttää sen räjähtävän vauhdin. Mä luen turhan herkästi rataa vain siltä kannalta, mistä reitti on LYHIN, kun pitäisi lukea, miten se on mun koiralla NOPEIN. Ja mun koiralla se nopein ei tarkoita todellakaan lyhyintä reittiä. Kelloteltiinkin vähän erilaisia vaihtoehtoja, ja kyllä se Heli vaan tiesi, mistä puhui. Aika puhui puolestaan. Postauksen lopussa muutama kuva kohdista, joita hiottiin ja kellotettiin kokeillen erilaisia ohjaustyylejä.

Vipin kanssa sain tehdä töitä, kun meinasi venyä turhan pitkälle ja mä sähelsin jotain ihan omaa. Lopulta korvattiin vippi takaakierrolla, koska ennen kyseistä kohtaa tehtävä takaakierto nopeutti rataa ihan selkeästi. Miksi turhaan vääntää hienoja ohjauskuvioita, kun ajallisesti nopeamminkin selviäisi. Vastakääntö toimi ihan loistavasti, Yada kääntyi megahyvin.

Kontaktit oli tosi hyviä, paristi tuli läpi, mutta napakalla "Kiipee!" käskyllä homma alkoi sujua. Kepeillä toimi ihan loistavasti ja Yada haki niiden jälkeen (mun mielestä) tosi vaikeeseen pimeeseen putken päähän ihan supermegaältsihyvin!!! Hyvä, että just ja just tarvitsi edes ohjata. Superkoira!

Lopussa sekä koira että minä aloimme väsyä, joten viimeisimmät treenipätkät meni vähän räiskimiseksi. Pitkillä radoilla mun ohjaus hiipuu ja kun koirakin alkaa väsyä, tulee virheitä. Mä peräänkuulutan edelleen motivaation perään: miksen saa aikaiseksi tehdä maksimaalisen tehon treenejä, ne tulis niiiiin tarpeeseen...

Huomenna käyn tekemässä pientä radan pätkää Ellin kanssa, Yada saa lepäillä.

Tässä vielä kaksi otosta tän päiväisestä radasta.

Ykköshypylle tullaan puomilta (ohjaus koiran vasemmalta puolelta). Alkuun jatkoin ohjausta vasemmalta ja vippasin kakkoselle jääden ohjaamaan koiran oikealle puolelle. Näin ollen tein kolmos- ja neloshypylle (kolmosen ja nelosen välistä) takaakierron ja lähetin kepeille avokulmaan. Heli ohjeisti tekemään persjätön ennen ykköshyppyä, takaakierto kakkoselle, vedätys kolmoselle ja takaakierto neloshypylle (kuvassa) "alemman" siivekkeen takaa. Sitten pyöritys kyseisen siivekkeen ympäri tai normaalisti takaakierto loppuun "ylempi" siiveke kiertäen ja koiraa vasemmalta ohjaten. Kokeilin molempia, mutta totesimme jälkimmäisen vaihtoehdon nopeammaksi, vaikkakin se on huomattavasti pidempi reitti kepeille.

Radan aloitus. Aluksi pyöritin kolmoshypyn vasemman siivekkeen ympäri ja tein sitten persjätön (koira vasemmalle puolelle) ja siitä putkeen. Vitoshyppy kierrettiin takaa "alemman" siivekkeen ympäri, sillä matka jatkui oikeaa yläkulmaa kohden. Heli kehoitti ottamaan koiran vastaan putken suulla ihmisnuolen tyyliin ja vedättämään koiran kolmosen yli, jolloin koira kiertää (kuvan mukaan) oikean puoleisen siivekkeen. Siitä putkeen ja loppu edellisen tapaan. Jälleen huomattavasti pidempi reitti, mutta ihme ja kumma, nopeampi.

Verkotonta!

Kävin lauantai-iltana tekemässä kontakteja ja keppejä. Samalla opeteltiin hypylle lähetystä ja putkea 5kk belgipennun kanssa.

Elli kepitteli ihan ok, teki taas virheitä tokaan-kolmanteen keppiväliin, joten lisäsin yhden verkon. Muuten sujui oikein hyvin. Huomasin, että vedätettäessä alkaa hätäilemään ja tahti häviää helpommin. Kun menen vierellä/perässä, pujottelee paremmin. Kunhan nyt ensi viikonlopun kisat rämmitään läpi, niin otan sitten itsenäisemmät kepit treenaukseen. Nyt pääasia, että kepit sujuvat virheittä. Kontakteissa ei ollut ongelmaa. Keinuakin tein hyvällä menestyksellä. Vauhti alkaa olla kohdallaan.

Yadassa ei olekaan niin paljoa hehkuttamista. Tai siis sen kontaktien opiskelussa. Koira tajuaa kontaktit maassa olevalla puomin alastulolla ja kestää vedätystä yms. Mutta kun puomi nostetaan paikoilleen, tulee todella herkästi läpi jos vauhtia on vähäänkään liikaa. Vanhat muistot varmaan nousevat pintaan, ja koira valuu siksi maahan asti eikä ota 2on2offia, joten aikamoinen työ on opettaa juoksukontakti pois... Älkää vaan ikinä pelleilkö kontaktien kanssa, niinkuin minä! Huoh. Noh, jotkut kontaktit meni tosi kivasti, kunhan jättäydyn vähän jälkeen puomilla, jolloin koira hidastaa sen verran, että se malttaa pysähtyä alastulolla. A:lla tulee läpi helposti, mutta kuitenkin alas asti. Toistaiseksi vaadin kuitenkin 2on2offin myös A:lla. Jotkuthan opettavat A:lle juoksukontaktin, vaikka puomilla onkin pysäytys. Mä en nyt tiedä, mitä tekisin. Hermot menee :D

Ihan hyvillä mielin olin kuitenkin treenin päätteeksi, ehkä tästä suosta vielä noustaan. Vaikka, toistaiseksi näyttää siltä, että Elli on valmiimpi kuin Yada.

Tänään jatkoin samalla aiheella: kepit (Elli) ja kontaktit (Yada). Ja jippikayjei, Elli kepitteli koko treenin verkoitta!!! Muutamia virheitä tuli, kun lähdin uhkarohkeasti tekemään tyhmiä ratkaisuja (lähetys kaukaa, sivuetäisyys, vedätys yms.). Kun maltoin lähettää riittävän läheltä, mutta kuitenkin annoin koiran hakea ensimmäiseen keppiväliin ennenkuin kirin rinnalle, ei kepeissä ollut mitään ongelmaa. Vauhtikin oli jo aika kohdillaan, jihuu! Vähän kontakteja ja keinua Ellinkin kanssa, ennenkuin siirryin Yadan kanssa hermoja raastavaan pysäytyskontaktiin. Alla todiste siitä, että Elli ihan oikeasti pujottelee jo ilman verkkoja.

Eipä mulla ole lauantain treeniin mitään lisättävää. Läpi tuli, aina välillä, mutta kun vauhtia sai hitusenkin pois, malttoi pysähtyä. Maassa olevalla puomilla kesti taas törkeen hyvin! Ärsyttävää. Mutta, vielä on muutamia päiviä aikaa treenata.

Huomenna olis Yadan kanssa tiedossa Helin koulutus. Keskiviikkona ajattelin tehdä ratatreeniä myös Ellin kanssa. Jos jaksan, käyn tekemässä torstaina vähän keppejä ja kontakteja, mutta muussa tapauksessa pyhitän sen lepopäiväksi. Perjantaina sitten Ellin kanssa ryhmätreeneihin ja Yadalla Helin koulutukseen. Lauantai myö hermoillaan älyttömästi ja ihan vaan möllötellään. Ja sitten onkin jo sunnuntain kisat!!!

Reeniä reeniä

Ryhmätreeneissä tänään kivaa radanpätkää. Pääsin kokeilemaan erilaisia ohjaustekniikoita, hyvää treeniä mulle. Jotenkin tuntuu, että välillä oon Yadan kanssa ihan lukossa, enkä tiedä miten ohjaisin... Nyt löytyi hyviä ratkaisuja, jotka olivat vielä kaiken lisäksi nopeita ratkaisuja :) Niistoa, takaaleikkausta ja vippiä. Puomia tein erillisenä, vielä on hiottavaa tuossa 2on2offissa. Ei meinaa peppu pysyä kontaktilla kun vauhti kasvaa. Plääh.

Juoksutin Yadaa omineni puomin alastulolla, joka oli maassa. Tsiisus, miten hyviä kontakteja!!! Kesti hyvin myös etupalkkaajalla. Ongelma lienee nyt siis kaltevassa tasossa. Jospa lähtisin pikkuhiljaa nostamaan puomin toista päätä ylemmäs? Vauhdilla ei ollut nyt mitään merkitystä, tulin kovaa tai hiljaa, lähettäen tai vierellä ohjaten, takaaleikaten tai tai tai - kaikki toimi!

Ellin kanssa samanlaista kontaktitreeniä maassa olevalla puomin pätkällä. No problem. Vähän keinua ja keppejä. Alkuun kepiteltiin kuudella kepillä, välissä 12:sta ja sitten taas kuudella. Alkuun meni hyvin, lopussa oli pakko laittaa yksi verkko kun alkoi tulla virheitä kolmannessa välissä. Lopetin hyvään suoritukseen ja totesin, että pari toistoa kepeillä riittänee. Huomenna siis kaksi, max. kolme suoritusta kepeillä ja sitten muihin töihin. Liika hiominen kostautuu ja alkaa tulla virheitä.

Oikein muksat treenit takana, nyt pötkötellään sohvalla ja syödään jäätelöä ;)

P-HAU:n epikset

Uhmasin kaikkia periaatteitani (=en kisaa, ennen kuin Ellin kepit ja Yadan kontaktit on valmiit) ja kruisailin Orimattilaan P-HAU:n epiksiin. Ilmoitin Ellin mölleihin ja Yadan kilpaileviin. Treffattiin hallilla Ellin siskoa Säröä. Oli ihanaa saada vertaistukea koiran hyppyongelmiin Särön omistajalta. En ole ainoa, joka kamppailee hyppyjen kanssa. Kiitokset vain, K. ;)

Ellin rata meni ihan kivasti. Pystyin vedättämään ilman, että rimat lenteli. Kontaktit oli vähän sinne päin, puomilla parempi. A:lla valahti turhan alas, pysähtyi kuitenkin. Putkiin oli hyvä imu, hypyillekin haki jonkin verran itse. Lopputuloksena (ainoa) nollarata ja voitto!

Olin maksanut kaksi rataa (kisa + harjoitus), joten rallittelin vielä toisenkin radan. Keskityin kontakteihin ja kiritin vähän hypyillä. Hyvin meni sekin.

Yadan radat olivat täysi floppi. Sanoin ennen starttia ääneen, että Yada tulee menemään niiiin omia polkujaan ja räjähtämään käsiin. Ja niinhän siinä kävi. Kahdeksannen esteen jälkeen karkasi putken väärään päähän. Jatkoin rataa, mutta koira haki puomin alla (keskellä) olevan putken pään sijaan kontaktille. Törkimys ei tehnyt edes 2onn2offia, joten korjasin alastulokontaktin ja suorinta tietä maaliin. Hehkutin hyvää rataa, vaikka v-tuiksihan se meni. :)

Tokalla radalla päästiin maaliin asti, mutta rata tyssäsi taas samaiselle putkelle puomin alla. Yada ei ollenkaan hakenut putkea, vaikka seisoimme sen edessä. Lähti vain kiertämään putkea ja kiipesi puomille. Hahah! Jatkoin siis radan normisti loppuun, kontaktit olivat lievästi räiskittyjä. Ei ehkä ihan fiksu idea iskeä niitä vielä kisaradalle... Eniveis, ihan hyvillä mielin lähdimme kotimatkalle. Vähän jännittää, mitä seuran virallisissa kisoissa tapahtuu, mutta onhan meillä aikaa treenata. Yadakin oli vasta toista kertaa treenissä juoksutauon jälkeen, joten yli-innokkuus oli ennalta-arvattavaa.

Nyt unta palloon ja nukkumaan. Aamulla töihin ja sitten reeneihin!

Onnistumisia, finally!

Kävin aamulla pikaisesti hallilla tekemässä keppejä ja kontakteja.

Ellin kanssa aloittelin keppitreenillä. Aloitin neljällä ja lopetin verkottomiin keppeihin. Enpä olisi uskonut, että saisin kaikki verkot jo nyt pois. Eihän se verkoton suoritus varma ole, mutta pujottelee. Virheitä tuli paljon, mutta myös niitä onnistumisia oli. Aika paljonhan vauhti kärsii, kun verkot vähenee (hahah, ihan kuin syy ei olisi minussa :D), mutta muutamilla toistoilla alkoi sitä vauhtiakin löytymään.

Kontakteilla tuli ihan kivoja suorituksia, A:n alastulo on vähän hankala, mutta sujuu. A:ta pitäisikin treenata p-a-l-j-o-n, että koira saisi lihaskuntotreeniä samalla, ja jaksaisi pysähtyä 2on2offiin, vaikka vauhti on suurempi. Nyt alastulo on vähän hiipimistä...

Yadan kanssa aloitin kontakteilla ja treenasin alkuun pelkästään puomin alastuloa. Melko pian siirryin kokonaiselle puomille. Kyllä se pysähtyminen oli vaikeaa, etenkin, kun kepit häämötti kontaktin perässä, mutta mielensä maltettuaan Yada tarjosi ihan kivoja 2on2offeja. Kisoissa täytyy vetää varman päälle ja karjua "kiipee kiipee":tä, koska jotenkin tolla otuksella sumenee päässä kontaktin alastulolla.. Pysäytyskontaktit eivät todellakaan ole vielä vahvoja. A:lla ei jaksanut pysäyttää ollenkaan, vaan valui aina alas asti. Yksittäisenä alastulolla oli kuitenkin ok.

Yadakin pääsi kepittelemään lopuksi. Vedätinkin ihan kunnolla, mutta keppivirheitä ei tullut. Jihuu.

Huomenna sitten P-HAU:lle mölleilemään, perjantaina ryhmätreenit ja viikonloppuna vapaatreenejä. Ilmosin molemmat koirat tänään KSSK:n virallisiin kisoihin, joten nyt täytyy treenata täysillä, jotta saan Ellin kepit ja Yadan kontaktit kuntoon.

Aluevalmennuksessa

Torstaina treenasin vähän hyppyneliötä, kuten maanantainakin, mutta kolmella perushypyllä ja yhdellä putkella. Ei mennyt niin hyvin kuin viimeksi, mutta ihan kohtuullisesti. Tein myös parit takaakiertoharkat ja vähän keinua. Keinulla keskityin vauhtiin. Muutaman toiston jälkeen sujui tosi kivasti. Keppitreeni meni ihan persiilleen, jouduin hakemaan lisää verkkoja kokoajan. Taisin treenata lopulta 4:llä tai 5:llä verkolla. Jotenkin koira oli ihan pöhkö ja kadotti rytmin kokoajan pujottelun keskivaiheilla. Huoh, masennus...

Tän päiväisessä aluevalkassa (Tuula Suomalainen) oli kiva rata, jonka suoritin osissa. Elli eteni ihan mukavasti ja teki kivoja kontakteja. Irtosi hyvin hypyille ja putkiin, nyt täytyy alkaa treenata haltuunottoja. Muutamasti hiottiin yhtä valssihässäkkä-kohtaa, kun en saanut koiraa käteen kiinni. Lopulta tuli vastakäteen ja sain kohdan onnistumaan. Olisi aina jatkanut omatoimisesti hypyltä toiselle :)

 Ponnistuspaikat löytyivät hyvin, rimat olivat 5 - 10 senttisiä (ryhmässä oli 11kk vanha bortsu, joten mentiin koko poppoo laiskuuttamme samoilla rimoilla). Meille oikein sopiva korkeus! :D Lopuksi vielä pitkähkö eteenmenoharjoitus, joka sujuikin ihan superhyvin Tuulan palkatessa edessä. Elli haki esteet hyvin linjalta.

Ryhmän jälkeen treenasin Yadan kanssa vielä kontakteja. Pelkkää alastuloa tehtäessä teki kivoja 2on2offeja, koko puomilla teki täydellisiä juoksukontakteja. Argh! Se EI VAAN pysähdy, vauhtia on ihan liikaa. Hyvin hakee kuitenkin ihan alas asti. Mutta nyt on oltava tiukkana ja oltava palkkaamatta, täytyy pysähtyä. Aikani junnasin puomilla, välillä kävin tekemässä parit hypyt ja keppejä. Kepeillä kesti superhyvin vedätystä - jes! Pienen loppuverkan jälkeen näytin vielä Marikalle kontakteja puomilla. Välillä iski jo pienoinen epätoivo, mutta hyvinhän siitä selvittiin. Lisää treeniä, ja paljon.

Alkavalla viikolla en ehdi paljoa treenailemaan. Torstaina olisi tarkoitus käydä möllikisailemassa, kenties molempien kanssa, P-HAU:lla. Perjantaina sitten ryhmätreenit ja viikonloppuna vapaatreenejä. Sunnuntaina olis VAU:llakin möllikisat, vähän kuumottaisi lähteä sinnekin ;)

Edistystä ilman epäilystä

Kerrankin voin hyvällä omalla tunnolla kehua, että edistystä on vihdoin havaittavissa Ellinkin kanssa. Tän päiväisissä vapaatreeneissä haahuiltiin hallilla. Vähän hyppyjä, kontaktit ja parit hyppytekniikkatehtävät videointia varten. Hypyillä Elli toimi megahyvin, irtosi kivasti ja kesti sivuetäisyyttä - wuhuu! A:n alastulokontakti oli ihan jees, vaikka hiiviskelikin alas. Elliä joutuu vähän hoputtamaan. Keinukin vähän tökki, oli hirmu hidas. Pitäisi treenata pelkkää vauhtia ettei mene ihan hiiviskelyksi. Alla todisteita siitä, että mun ei ihan oikeasti tarvi enää juosta puolen metrin päässä hypyssä ;) ... Vaikka ohjaus onkin muuten ihan sieltä ja syvältä, ei mitään päätä eikä häntää.

Videoitiin muutamat hyppytekniikkaharjoitukset, jotta pääsin analysoimaan tekniikkaa. Aikani pohdittuani ja katsottuani videota uudelleen ja uudelleen, täytyy todeta, että Elli on kehittynyt hurjasti. Ponnistusvoimaa tarvitsisi kuitenkin vielä lisää. Hyppykaari on hyvä ja Elli pyöristää selkää hypyn aikana. Hypyn päällä koira mahtuu hyvin kuvitteellisen "putken sisään". Pää pysyy hyvin  alhaalla ja nousee vasta laskeutumisessa. Suurin ongelma rimojen kanssa ei siis ehkä olekaan puutteellinen hyppytekniikka, vaan yksinkertaisesti se, ettei Elli osaa hakea ponnistuspaikkaa ollenkaan. Seuraavat kaksi viikkoa teenkin hyppytreeniä vain ja ainoastaan jumppasarjoilla ja innareilla. Joskos se siitä sitten...!

Yadan kanssa tehtiin kontaktitreeniä laatikolla ja targetilla. Hyvin sujui, muutamia turhautumisia lukuunottamatta :) Suunta on siis ylöspäin!

2on-2offia ja keppejä

Otin itseäni niskasta kiinni ja treenailin tänään ekaa kertaa Yadan kanssa 2on-2offeja laatikolla ja targetilla. Jotenkin heräsin todellisuuteen ja siihen, miten tyhmä olen ollut, kun en ole treenannut kontakteja kuntoon juoksutauolla. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan!

 Pelkkä laatikko ei toiminut Yadalla, se ei vain yksinkertaisesti tajunnut, mitä siltä pyydettiin, joten lisäsin juoksukontakteissa käyttämäni hiirimaton targetiksi, ja johan alkoi lyyti kirjoittaa. Yada tarjosi hyviä pysäytyskontakteja, vaikka treenattiin niitä "virallisesti" vasta ekaa kertaa. Saa nähdä, kuinka sekaisin koira on hallille päästyämme, kun olen sekoittanut juoksu- ja pysäytyskontaktin käskyjä... Mutta, lopputulos lienee tärkein. Mikäli etenemme yhtä hyvää vauhtia pysäytyskontakteilla kuin tänään, saan uudet kontaktit kuntoon seuran kisoihin lokakuun alussa.

Ellin kanssa käytiin tekemässä hallilla pientä hyppy-, keppi- ja kontaktitreeniä Marikan ja Yojon seurana. Kolme eteenmenohyppyä ja siitä putkeen. Tämä onnistui yllättävän hyvin, sillä Elli imee putkeen paremmin kuin hypyille. Tokan hypyn kohdalla siis pelkkä putki-käsky riitti vauhdittamaan koiran viimeisenkin hypyn yli. Putken jälkeen tehtiin vielä "kauko-ohjausella" pari hyppyä. Etupalkkaajalla homma toimi ihan hyvin. Lisää lisää lisää treeniä vaan.

Kepiteltiin neljällä verkolla ja vähennettiin siitä yhteen verkkoon. Hienosti olen saanut koiran toispuoleiseksi, good for me! Yhdellä verkolla pujottelu onnistui siis vain oikealta ohjattuna. Yadan kanssahan mulla on sama ongelma, joten syypää tähän on vain ja ainoastaan minä itse. Alla oleva video kertonee lisää treenin kulusta.

Loppuun vielä kontaktitreeniä puomin alastulolla, hyvin kestää häiriötä! Nyt pitäisi vaan treenata kovasti A:ta, jotta saataisiin lihaksistoa kehitettyä ja päästäisiin sen kanssa eteenpäin. Ainiin, ja keinuakin pitäisi vahvistaa. Täytyy ottaa keinutreeniä alkavalla viikolla muun treenin ohella. Pitäisi jaksaa raahautua hallille ma, ti, to ja su. Sunnuntaina olis mahdollisesti vuorossa Suomalaisen Tuulan aluevalkka. Toivottavasti Yadankin saisi treeniin jo viikon lopusta!

Vapaatreeniä ja mölleilyä

Keskiviikkona kävin Ellin kera hallilla Marikan ruoskittavana.

Pientä radanpätkää, jossa putki, puomi, kepit ja hyppyjä. Tein rataa kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa oli putki, puomi, hyppy ja kepit. Kuumentelin Elliä vähän alkuun ja kiusasin lähdössä - hyvin pysyi! Ellin estehakuisuus on edelleen pyöreä nolla, vaikka putkiin alkaa imua jo löytyäkin. Estehakuisuuden puutteesta johtuen Elli meni ohi muun muassa puomista, joka oli kuitenkin täysin suoralla linjalla sen edessä. Mutta kun puomille päästiin, tuli ihan mielettömän hyviä alastulokontakteja, vaikka jouduin ottamaan vähän etäisyyttä. Puomilta lähetys hypylle ja siitä lähetys vielä avokulmakepeille.Varmistelin keppejä hieman ja menin alkuun lähelle ohjaamaan, mutta Marika laittoi mut mukavuusalueen ulkopuolelle, ja jouduin lähettämään kepeille k-a-u-k-a-a. Enkä saanut edes mennä sinne lähelle sörkkimään ;) Haha, mutta hyvä niin! Elli haki kepit ihan supermegahyvin ja pujotteli KAHDELLA verkolla. Okei, alkuun siellä oli neljä verkkoa, joista sitten repäistiin puolet pois parin pujottelukerran jälkeen.Satasella en luota noihin kahden verkon keppeihin, joten seuraavissa treeneissä aloittelen varmaan neljällä ja vahvistelen pujottelua. Kahdella verkolla pujotellessa Ellin rytmi hieman katoaa puolen välin paikkeilla, joten joudun vahvistamaan sitä "kepit kepit"-käskyllä. Motoriikka on vielä vähän vaiheessa. Still. Huoh.

Loppuradassa oli päällejuoksua ja pyöritystä, ihan siis pari hyppyä vain ja loppuun rengas + putki. Päällejuoksut sujuivat hyvin. Takaakiertoon lähetystä täytyy vielä treenata, vaatii hieman yliohjausta. Renkaan ja putken haki hyvin edeten hyvässä tempossa. Takaaleikkaus meni ihan vituralleen, niiden treenaaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen, nyt täytyy saada moottorikäyntiin, jotta edes eteenmenot sujuisi ja Elli hakisi paremmin hypyille. Hyvillä mielin lopeltiin treenit ja koiratkin saivat hetken temmeltää pihassa.

Perjantaina sitten skabailtiin möllikisoissa. Yada juoksuilee edelleen (on muuten ihan karmeat tärppipäivät päällä jo ties monetta päivää... loppuis jo!), joten osallistuin vain Ellin kanssa mölliradalle. Mentiin sama rata kahdesti. Rata oli tosi kiva rallirata, paljon suoraa linjaa ja käännökset putkissa. Alku sujuikin tosi hyvin, mutta ekan putken jälkeen Elli ohitti kaksi seuraavaa hyppyä. Tuli kyllä hyvin ohjaavaan käteen persjätön jälkeen, mutta koska en kertonut arvon tahmatassulle, että seuraavat kaksi suoraan edessä olevaa hyppyä tulee hypätä ilman erinäistä käskyä, ei se niitä myöskään hypännyt. Sadasosasekunnin mietin päässäni, että palaan korjaamaan hypyt, mutta koska Elli tuntui kerrankin kulkevan hyvää vauhtia, jatkoin radan loppuun kuin mitään ei olisi tapahtunut. Loppurata sujui siis ihmeen vauhdikkaasti ja pääsimme maaliin tuloksella HYL.

Toisella radalla varmistelin ekan putken jälkeiset hypyt karjumalla - silti oli lähellä, ettei tuloslapussa lukenut K. Hyppäsihän se ne kuitenkin. Kiva vauhti oli tälläkin radalla, vaikkakin hitusen hitaampi kuin edellinen suorituksemme. Siitä huolimatta tokalta radalta tuloksena n. 10 sekuntia ihanneajan alittava voittoaika :)

Nyt täytyy kyllä malttaa pysyä poissa möllikisoista. Marika huomautti puutteellisesta hyppytyylistä ja siitä, että Elli hakee ponnistuspaikkaa todella paljon. Huomasin sen tänään itsekin, kun välimatkan olivat pitkiä ja vauhtia oli ehkä enemmän kuin treeneissä. Koska Elli ei reagoi kisatilanteeseen millään tapaa, ei meidän ole tarpeellista kisata kisaharjoituksen vuoksi. Vielä. Nyt treenaan hypyt, hyppykaaren ja ponnistuspaikat kuntoon ja kisailen sitten vaikka loppuvuodesta. Harmittaa toki, että nyt kun olisimme kahta keppien verkkoa vaille valmiit ykkösluokkaan, tajuan, etten mitenkään voi hypyttää tuota mäyräkoiramallia 30-senttisillä rimoilla kisoissa... Tai voin, jos haluan saada koiran rikki ennenaikaisesti.

Tänään laitoin tilaukseen oman BOT-loimen Ellille, pääsee "pentukin" lämmittelemään lihaksiaan. Yada onkin käyttänyt jo vuoden verran omaa verkkoBOT-loimeaan. Ainiin, ja tulihan tossa shoppailtua koirille jo pari uutta toppamanttelia (Hurtta ja Pomppa) sekä fleecehaalarit, sadehaalari ja jaja... ;)

Edistystä(kö)?

Olin reipas ja suuntasin heti aamulla hallille treenaamaan Ellin kanssa. Mulla oli hyvä treenisuunnitelma, mutta samaan aikaan olin ihan ilman suunnitelmaa. Ideoita siis vilisi päässä yhden agiDVD:n innoittamana. Kepit ja kontaktit olivat ykkösroolissa, mutta hyppytreenin osalta päädyin takaakiertoihin ja takaaleikkauksiin.

Aloittelin kepit viidellä verkolla ja lopetin kolmeen. Siis mieletöntä, kolmeen! Pienet tuuletukset joutu kyllä vetämään ;) Elli yllätti totaalisesti. Vedätin kepit molemmin puolin ja vähentelin verkkoja aika tunteella. Yksi ainut keppivirhe tuli ja sekin rytmivirheen vuoksi kolmella verkolla. Elli haki hyvin ekan keppivälin ja pujotteli päämäärätietoisesti melko matalana. Jee! Seuraavissa treeneissä kyllä mennään neljällä tai viidellä verkolla, jotta saan vielä varmuutta kepeille ja pääsen treenaamaan sivuetäisyyksiä ja häiriötä. Kolme verkkoa (2 alussa ja 1 lopussa) tuntuu vielä vähän riskaabelilta. Oman mielenrauhan vuoksi sinne keskivaiheille tarvitaan vielä yksi verkko.

A:lla tuli ihan kivoja kontakteja. Alastulo on melko hidas, koska Elli joutuu todella tekemään töitä, että jaksaa pysäyttää itsensä alastulokontaktille. Ehkä kyseisen A-esteen pintakin on hitusen liukas, jonkin verran tuli poikkipuita nimittäin koiran varpaille... Kerran tuli alastulosta läpi, ja sekin vain siksi, että takaosa luiskahti maahan asti.

Lopuksi tein vielä kahdella hypyllä takaakierto- ja takaaleikkaustreeniä. Palkkasin ensin siivekkeen takaa maasta, jotta olisi imenyt enemmän hypylle. Lopuksi palkka kädestä. Ihan ok:sti meni, vauhtia ja varmuutta tarvitsisi vielä paaaaaljon lisää. Takaaleikkaustreenin aloitin palkkaamalla maasta hypyn takaa, mutta koiraan sain huomattavasti enemmän potkua, kun palkkasin kädestä heittämällä hypyn yli. Ihan vikaksi vielä lentäviä lähtöjä ja takaaleikkauksia, ja johan alkoi moottori pyöriä. Siitä olisi jo tarvinnut videomateriaalia, hienoa irtoamisia!

Hyvillä mielin kohti seuraavia treenejä :) Tälle viikolle suunnittelin vielä muutamat vapaatreenit. Perjantaina olisi seuran möllikisat, kai niissä voisi käydä tekemässä ainakin yhden radan...

Pop-up möllikisat

Seuralla järkättiin tänään (tai siis perjantaina, yötyöläinen taas päivän jäljessä...) "ekstempore" möllikisat. Eipä meitä kisailijoita montaa ollut, noin kymmenkunta, mutta ilmapiiri sitäkin parempi. Käveltiin yhdessä rataa ja mietittiin ohjaustekniikoita, kaikki kannustivat toisiaan. Alunperin suunnittelin treenaavani omatoimisesti, mutta laiskuuttani ilmoittaudun kisaamaan niin pääsin helpommalla. Hah, tai niin luulin.

Ellin kanssa mentiin möllirataa verkotetuilla kepeillä (6kpl verkkoja). Eka rata meni puihin jo heti kakkoshypyllä. En uskaltanut vedättää alussa, ettei rima tule alas, joten jäin vähän jälkeen heti kakkosella, enkä ehtinyt välistävetoon kunnolla. Loppurata oli melkoista räpellystä ja muutama rima tuli alas. Koira oli ihan kiinni kädessä eikä irronnut juuri yhtään, mutta kepit meni tosi kivasti. Puomin alastulolla vähän jäkitti ja jäi hitusen liian ylös, joten jouduin pyytämään tulemaan alemmas. Muuten oikein hyvä.

Toisella radalla menikin jo paremmin, lopputuloksena vitosen rima. Sekä ohjaajasta että koirasta löytyi enemmän draivia, jonka johdosta sain lähetettyä hypyille paremmin. Kepit ja puomi ihan superhyvät! Lopputuloksena kakkossija. Ei pitäisi paljastaa, mutta ei meitä möllikoirakoita enempää ollutkaan... ;) Elli sai vielä hetken kirmata metsässä Yojon kera ennen kotiinlähtöä. Kun tytöt näyttivät tulevan hyvin juttuun keskenään - ihme ja kumma - päätettiin Marikan kanssa koirapuistoilla joku päivä. Saa nähdä, kuinka paljon osumia silloin tulee.

Kotiin päästyäni vielä lenkkeilin terrierifarmin kera ennen työyöhön lähtöä. En tiedä, kuvittelenko vain, vai käyttäytyvätkö omat koirat paremmin hihnassa, kun on "vieras" koira laumassa. Välillä kun noiden omienkin lenkkeilyttäminen on yhtä säätöä, ja nyt kolmen koiran kanssa lenkkeily tuntuu niin helpolta :)

Treenikärpänen

Mä olen kaivannut hallille jo monen monta päivää, tänään pääsin lievittämään pahinta agikaipuuta kouluttajan roolissa. Olipas kivaa... :)

Elli on lopetellut juoksujansa jo viikon ajan, joten uskaltautunen huomenna hallille.Ohjelmassa olisi varmaankin keppi- ja kontaktitreeniä. Huomenna olis myös pop-up möllikisat, mutta taidan hillitä intoni ja paneutua nyt perustreeniin. Etenkin, kun Elli tarvitsisi sitä palkkaamista joka välissä.

Parin viikon päästä mulla on melko leppoinen viikko tiedossa töiden puolesta, joten suunnittelin sinne jo 5 päivän keppien tehotreenin. Samalla treenaan kontaktit kuntoon, jos en Yadan niin, ainakin Ellin kanssa. Parasta tietty olis, kun saisin treenattua molempien kontaktit kisakuntoon!

Tänään kävin hakemassa appivanhempien russelin hoitoon ennen töihin lähtöä. Ilona majaileekin meillä sitten sunnuntaihin asti. Yada ja Ilona saavat hengailla yhdessä, Elli täytyy pitää erillään. Siitä puheen ollen, Yada ja Elli ovatkin ihmeen hyvin tulleet juttuun. Liekö syynä lisääntyneet vaparilenkit metsässä, jolloin nuo ovat saaneet purkaa energiaansa leikkien. Ulkonahan tappeluita ei synny, niin kauan kun tekemistä riittää. Toisaalta, syynä voi olla myös Yadan tärppipäivät, jolloin sekin pyrkii vain ja ainoastaan mielistelemään Ellille. Tytöt ovat saaneet nyt leikkiä sisällä tiukan valvovan silmän alla, eikä tappeluita ole syntynyt. En kuitenkaan vielä iloitse, sillä itku pitkästä ilosta, vaimitensenytoli.

Lauantaina laumaamme liittyy vielä loppuvuodesta kaks vuotta täyttävä kummityttöni Jasmin, joten eläintarhamainen meininki on taattu. Kiva lopetus superrankalle työviikolle ja yövuoroille ;)

-- Muoks. Tekstissä mainittu "tänään"-aikamääre viittaa torstaihin.Yövuorot aiheuttaa sekaannuksia...

Kraniosakraalia

Molemmilla tytöillä on juoksut, joten arkemme kuluu möllötellessä ja lenkkeillessä. Mä olen ollut tosi laiska treenailemaan tokoa tai mitään muutakaan, vaikka uhosin tokoilevani juoksutauolla ;) Nollataan nyt sitten kunnolla. Tekee varmasti hyvää koirillekin!

Siitä puheenollen, Yadahan on ollut vähän outo: hidastunut agissa ja jäänyt lenkeillä mun taakse hipsuttelemaan. Olin ajatellut näiden johtuvan alkavista juoksuista, mutta syy saattoikin olla muualla...

Noora (Kouvolan hevoshieronta Ky) kävi tekemässä Yadalle kraniosakraalihoidon. Yadalle on tehty kerran aiemmin kyseinen hoito, ja se tuntui rentouttavan tuon hieronnassa katkaravuksi käpertyvän hermoheikon. Siispä ajattelin hemmotella Yadaa rankan treeniputken lomassa. Kraniosta voit lueskella selkokielellä vaikkapa täältä, samaisesta linkistä löytyy myös video, josta näkee, miten passiivista kraniohoito loppujen lopuksi on. Enivei, Yada oli alkuun kireä kuin viulunkieli (ylläri) ja pakeni mun syliin. Vähän ajan kuluttua se kuitenkin nautiskeli lattialla Nooran käsittelyssä. Noora löysi oikealle vinksahtaneen lantion, jumiutuneen vasemman lavan, jotain häikkää SI-nivelessä ja jumin niskassa. Lisäksi selän keskellä oli massiivinen jumiutuma. Ei ihme, että koira on ollut haluton liikkumaan!! Noora sai jumit auki, joten nyt peukut pystyyn, etteivät mene heti uudestaan. Hoidon lopuksi Yada kiitteli Nooraa hoidosta pusuilla, vaikka alkuun se ei halunnut lähellekään :)

Elli pääse pitkälle lenkille vielä illalla, mutta Yada joutui tyytymään lyhyempään pissalenkkiin. Elli käyttäytyi kerrankin ihmisiksi! Täytyy varmaan alkaa lenkittää sitä yksinään, Yadan seura tuntuu sumentavan ne pienetkin valot Ellin korvien välistä, jolloin korvatkin katoavat. Tultiin Pikku-Palomäen koirapuistolta asti ilman hihnaa ja ohitettiin yksi koirakin. Ja joo, koira tuli vieressä kokoajan, joten oli kytkettävissä jos olisi tarvetta ollut.

Kovasti tytöt nyt haluaisivat leikkiä keskenään, en vain uskalla laskea niitä pitkäksi aikaa keskenään pihalle. Lenkillä leikit sujuvat ongelmitta. Nuo kaksi jopa tuntuvat viihtyvän yhdessä. Tuolla ne leikkivät eripuolilla koiraporttia ja vinkuvat toistensa luo. Nyt on sujunut jo liian hyvin monta päivää, kohta varmaan rysähtää..

Sitä odotellessa.

Väsy iskee

Pikapäivitys ennen BB:n alkamista ;)

Eilen kävin Yadan kanssa Helin koulutuksessa. Treeniratana viime viikonlopun kisoista (HAU) kolmosten kisaradan muunnelma. Yada kävi ihan puoliteholla, josta Heli huomautti heti. Itsekin oon huomannut, että koira tuntuu vähän uupuneelta - tai siis on tuntunut viimeisimpiä treenejä. Tosin, tällä kertaa hitaus saattoi juontaa juurensa kattotyöntekijöiden kolinaan. Yada oli ihan kauhusta kankeana ja pelkkä putkeen meno tuotti hankaluuksia. Yritettiin sitten ajoittaa suoritukset sille ajalle, kun työntekijät olivat 30 sekuntia tekemättä mitään.

Radalla oli ihan perusohjausta, vauhdikas pakkovalssi ja siitä kepeille, takaakiertoja ja vippi. Alkuun tein vipin sijaan valssin ja pyöritin sitten hypyn ympäri, mutta Helin painostuksesta kokeilin vippiä. Ja perskules, sehän toimi kuin oppikirjassa ;) Ihan mielettömän hyvät käännökset ihan siivekkeitä nuoleskellen. Ja takuulla nopeampi vaihtoehto kuin oma häsellykseni. Sain Yadaan vähän vauhtia kun vinguttelin lelua pitkin rataa, mutta jotenkin meni maku koko treeniin, kun sai keskittyä vain koiran vireystilaan ja sen pelon hallintaan. Toisaalta, olipa ainakin häiriötä kerrakseen! Loppupeleissä Yada toimi kivasti - jopa puomin kontaktilla :)

 Yada enteilee vähän juoksuja, joten saa nähdä, onko mulla kohta molemmat koirat treenitauolla. Yadalla tekisi kyllä enemmän kuin hyvää, pitää vähän lomaa hallilta. Seuraavaksi olisi tiedossa kontaktitreeniä ainakin viikon ajan. Jokatapauksessa vain lyhyitä hyppypätkiä ja paljon palkkaa, että saan vauhtia takaisin. Nyt kisaaminen näkyy negatiivisella tavalla. Seuraavaksi starttaankin ehkä vasta joskus syys-lokakuun vaihteessa... Riippuen myös siitä, alkavatko juoksut vai eivät.

Kontaktit kuntoon!

Keskiviikkoaamuna kävin Marikan ja Yojon kanssa treenailemassa kontakteja hallilla. Treeniratana toimi viime vuoden minien SM-finaaliradan alku. Kontaktihionnassa siis nimenomaan puomin alastulo. Yada väläytteli tosi kivoja kontakteja silloin tällöin, niinä muina kertoina ryki sitten surutta alas miten sattuu. Kokeilin erilaisia tekniikoita, mutta mikään ei tuntunut tuottavan toivottua tulosta. Melkoista arpapeliä. Lopulta saatiin jostain ihmeen syystä tosi hienoja alastuloja, joten niihin oli hyvä lopettaa. Muuten treenit menivät oikein kivasti, haki hyvin hypyille ja pujotteli moitteitta.

Perjantaina jatkoin osittain samoilla teemoilla ryhmätreeneissä. Alkuun Zeljko Goranin treeniradan muunnelmaa ja lopuksi ylläripylläri, puomitreeniä. Kivasti meni treenirata, puomi ei sitten niinkään. Kokeilin puomia ihan samoilla jutuilla kuin keskiviikkonakin, mutta puhtaat kontaktit oli laskettavissa yhden käden sormella. Pienen pieni epätoivo ehti jo iskeä HAU:n kisojen osalta. Hioin kontakteja sitten aikani ja päädyin lopulta hidastamaan vauhtia alastulolla, jotta saan varman kontaktin. Ihan sama, vaikka vauhti nyt hidastuu, muuta hätäratkaisua ei ole.

Tämän hätäratkaisun voimin starttasimme sitten tänään HAU:lla. Ekalla radalla kaikki meni muuten nappiin, mutta mukavalla loppusuoralla putki-hyppy-puomi-pituus-hyppy homma lähti lapasesta, ja jarrutteluista huolimatta koira sinkosi puomin alastulon kovaa ja korkealta. Mun alkuperäiseen suunnitelmaan kuului, että korjaan kontaktin, mutta jostain syystä sitten jatkoin loppuun asti keskeyttämättä. Kirosin kyllä mielessäni koiran ja koko agilityn, etenkin, kun A:lla ja keinulla kaikki sujui moitteitta. Noh, ei muuta kuin parempi onni ensi kerralla!

Toinen rata (B-rata) olikin sitten jo melkoista pyöritystä ykkösten radaksi. Vielä rataan tutustumisessakin olin varma, etten selviä radasta hengissä. Lähdössä panikoin vielä enemmän, kun Yadan katse haahuili jossain ihan muualla kuin minussa. Rata oli yhtä räpiköinti ja eteni h-i-t-a-a-s-t-i, mutta jarrut kontakteilla toimivat! Tuloksena nollarata ja LUVA!!! Voi sitä riemun määrää, hieno koira! ;)

Lopulta sijoituimme molemmilla radoilla toisiksi, häviten B-radalla muutaman sekunnin voittajalle, eli Marikalle ja Yojolle.

Kotimatkan aikana päätin hartaasti treenata kontakteja noin miljoona kertaa per viikko. Kakkosiin noustuamme pidän kisatauon ja hion kontaktit kuntoon. Saa nähdä, kauan sitten maltan pysyä poissa radoilta. Noh, onneksi on Elli, joka pitäisi pikkuhiljaa saada starttikuntoon.

Elli on päässyt tänään helpolla, joten raahasin sen mukanani Orilammelle asuntovaunulle. Kuuden vaunulla vietetyn tunnin jälkeen kotimatkalla vieressäni oli aika unelias russeli ;)

Kop kop kop

Koputan puuta, mutta oli pakko tulla hehkuttamaan, että tehtiin tänään tyttöjen kanssa juoksulenkki pitkästä aikaa! Varvas ei kiukutellut lenkillä ollenkaan, ainoastaan loppukävelyiden aikana vähän vihloi. Nyt kuitenkin kaikki ok, joten toivotaan parasta. Kyllä olis jo aika vaihtaa se polkupyörä omiin jalkoihin... ;)

Huomenna sitten aamusta hallille kontaktitreeniin Yadan kanssa. Elli aloitti juoksut viikonloppuna, joten se saa keskittyä kunnon kohotukseen.

Skabailua

Torstaina käytiin hallilla möllikisailemassa. Olipas muuten ruhtinaallinen osanotto, enpä olisi uskonut, että paikalle tulee niin monta koirakkoa! :)

No, asiaan. Elli starttasi mölliradalla ja Yada kilpailevissa. Möllien rimat olivat 25cm, eli juuri sopivia meille. Ekalla radalla jätin Ellin turhan kauas, joten kiirehtiessään perääni se pudotti ekan esteen riman. Eikä oikeastaan edes pudottanut, vaan hyppäsi suoraan päin. Loppurata meni tosi kivasti ja vauhtiakin oli hyvin. Ongelmia tuottanut muurikin onnistui moitteettomasti. Radan jälkeen paljon kehuja ja pusuja.

 

Starttasin samalla radalla kahdesti, joten tokalla radalla en jättänyt Elliä niin kauas ja pysyin muutenkin radan ajan melko lähellä koiraa. Kolmanneksi vikalla hypyllä pyöritin siivekkeen ympäri ja rima putosi. Ekalla radalla tämä oli sujunut hyvin, nyt ehkä yritin liikaa. Tuloksena toiseltakin radalta siis vitonen. Vitosista huolimatta Elli sijoittui kolmanneksi tuloksella 5/-19,31. Ajan puitteissa Elli olisi voittanut koko luokan, mutta tipahti vitosen takia pari pykälää alaspäin. Radoista parempi tulos jäi voimaan ja muistaakseni tämä tulos on jälkimmäiseltä radalta.

Kilpailevien rata oli 3-luokan kisarata. Tutustuin rataan kauhunsekaisin tunnelmin, rata tuntui ihan älyttömän vaikealta. Oli vähän sellainen fiilis, että mikäli edes muistan radan suorituksen aikana niin voin tuntea itseni voittajaksi. Panikoinnista huolimatta muistin radan molemmilla starteilla, MUTTA... Eka rata meni pipariksi, kun radan loppuvaiheilla Yada jäi vähän jälkeen pussilla, ja ajautui lähelle omaa jalkaani ulos tultuaan. En ehtinyt (tai oikeastaan edes yrittänyt) korjata seuraavalle takaakiertohypylle, joten hylkyhän siitä tuli. Tätä ennen olin joutunut hidastamaan ennen keppejä, sillä hyppy-kepit -linja oli haastava ja jäin auttamattomasti siinä jälkeen. Tämän jälkeen Yada rynnisti läpi puomin alastulolta, joten korjasin alastulokontaktin ennen kuin jatkoin radan loppuun. Luulin A:n kontaktien olleen hyvät, mutta videolta tarkasteltuina ne olivat kyllä tosi rumat. Keinu sentään sujui ja Yada imi hyvin putkiin. Sain myös kauko-ohjattua hyvin hypyille.

Tokassa startissa otin vähän rauhallisemmin, josko olisin sitten ehtinyt hypyn ja keppien väliin ohjaamaan. Vaan en ehtinyt, joten taas sain pyytää koiraa odottamaan, että ehdin ohjaamaan. Nyt odotin pussin jälkeen hypyn luona ja ohjasin huolellisemmin takaakiertoon. Puomi sujui nyt ihan hyvin, vaikka melko törkeästi Yada yrittikin kusettaa alastulolla. Parit putket, A ja loppusuora niin selviydyimmekin nollalla maaliin. Fiilis oli melkoinen, kun suoritin kolmosten radan puhtaasti ja hyvillä sekunneilla. Ne sekunnit riittivätkin voittoon! Yadan tulos siis 0/-15,60.

Perjantain treeneissä treenasin lähinnä Ellin kanssa ja otin Yadalla vain kontaktit. Elli teki hyvää työtä haastavalla putki-kontaktihässäkällä, jossa piti jonkin verran ottaa etäisyyttä kontakteille. Imu hypyille ja putkiin oli hyvä, ehkä kyllä saatoin itsekin ohjata normaalia huolellisemmin ;) Paljon palkkaa ja hienosäätöäkin.

Lauantaina sitten starttasin Yadan kanssa Agi-Kotkien kisoissa kolmella radalla. Agiradoilla Yada pomppi puomin alastulokontaktit, ja koska tuomari ei antanut niitä radan aikana korjata, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa täysillä loppuun. Ekan radan jälkeen harmitti, ettei kontaktia päässyt korjaamaan, etenkin, kun A:lla alastulo oli moitteeton.

Tokalla radalla kiinnitin huomiota puomin alastuloon ja yritin hidastaa koiraa, mutta siitä huolimatta se (piru vie!!!) ehti loikata ennen kontaktipintaa. A:lla kontakti jälleen hyvä. Argh! Kyllä sapetti, koska hyvät nollaradat tuhoutuivat tuon typerän kontaktin takia. Ei liene vaikea arvata, mitä treenikalenterissa lukee ensi viikon kohdalla... ;)

Hyppäriltä ei kommentoitavaa. Koira teki nopean nollaradan, ei voi olla kuin tyytyväinen. Kisasaldona molemmilta agiradoilta vitonen sijoituksin 1. ja 2., hyppäriltä nolla ja 1. sija. Ihan ei siis meikäläisen haaveet kakkosiin siirtymisestä toteutuneet, mutta ehkä sitten ensi viikolla Purinalla. Siellä startataan kahdella agiradalla.

Hyppärin palkintojen jako

Yada on saanut tänään viettää kevyempää päivää, Elli pyöräili mun kanssa vajaan 10km lenkin, kun kävimme äitini luona. On tuo pyörä kyllä kätevä, etenkin kun allekirjoittanut on tällä hetkellä vähän jalkavammainen. Ei muuten tuo murtunut varvas tykännyt lauantain kisapäivästä... :D Hups!

Nyt tai ei koskaan

Nyt mä olen pitkittänyt blogin päivitystaukoa niin pitkälle, ettei auta muu kuin tarttua itseään niskasta kiinni. Koska niin paljon kaikkea on tapahtunut, en aio edes yrittää muistella kaikkea, vaan keskityn muutamaan "kohokohtaan" viimeisen parin kuukauden ajalta.

Agility on ollut nyt ihan ykkösharrastuksenamme, suurimpana uutisena lieneekin, että Yada starttasi ekan kerran Haminassa 28.7. Okei, vain hyppärillä, mutta kuitenkin. Nollavoitosta (LUVA) hullaantuneena treenasin kontaktit kuntoon kahdessa viikossa ja starttasin  Kouvolassa 10.8. sekä agi- että hyppyradoilla. Hyppäriltä nollavoitto, molemmilta agiradoilta vitonen ja 3. sija. Ekalta agiradalta keppivirhe ja toiselta yksi rima. Keppivirheeseen ei ole mitään muuta selitystä kuin se, että unohdin yksinkertaisesti ohjata. Rima tuli sitten alas jostain tuntemattomasta syystä, ehkä vedätin liikaa tai tein jotakin epämääräistä, joka sai Yadan räpiköimään.Enivei, poistuimme hymyssä suin kisapaikalta kotiin! Tästä on hyvä jatkaa. Vaatimattomana tavoitteena nousta seuraavista kisoista kakkosiin ja vuoden loppuun mennessä kolmosiin. Haha ;)

Elli ei ole vielä kisaratoja päässyt maistelemaan, mutta olen sitäkin ahkerasti raahannut hallille mukaan. Kontaktit sujuu jo hyvin, nyt pitäis saada enää rimat kisakorkeuteen ja kepeiltä loputkin verkot pois. Tekniikan lisäksi olen tehnyt kestävyystreenejä. Tosin, viimeisimmissä treeneissä maanantaina huomasin, että vaikka Elli jaksaa pinkoa pitkiäkin lenkkejä, on sen maksimaalinen suoritusteho ihan järkyttävän huono. Nyt siis sekä ohjaajalle että ohjattavalle on tiedossa spurtteja, spurtteja, spurtteja ja spurtteja! Eivätkä ne Yadallekaan pahaa tekisi. Jos jaksan nyt puristaa vielä viimeiset mehut (itsestäni) irti, saan Ellinkin starttiin syyskuun puolessa välissä. Siellä vaihtoehtoina olisivat Orimattila (14.9.) ja Vantaa (15.9.).

Elli kävi hakemassa Kouvolan näyttelystä H:n. Elli esiintyi tosi kivasti, mutta jostain syystä tuomari ei vaan tykännyt. Arvostelukin oli tosi kiva, vaikkakin sanomista tuli korostuneesta lanteen seudusta. Tiedetään, tiedetään. Tuloksesta masentuneena päätin, että Ellin näyttelytouhut ovat ohi. Meillä on se agivalioon tarvittava ERI, joten nyt vaan niitä startteja. Heh! En mä koskaan mikään näyttelykehänkiertäjä ole ollutkaan, koira sitäkin vähempi.

Tytöt esittelee uutta talvimuotia

Tänään, tai siis eilen tiistaina, Niina hieroi taas koirat. Samat jumit selässä kummittelivat edelleen. Molemmilla. Löllöteltyjen koirien lisäksi sain kotimatkalle mukaani Nutriolin Sporttia ja Flying Dogs'n Mineral Drinkiä.Kokeillaan, onko niistä hyötyä. Hyvin ainakin maistui Sportti ruoan seassa :)

Tällä viikolla ohjelmassa olisi vielä torstain möllikisat (KSSK), perjantain agitreenit ja lauantain agikisat Kotkassa. Ajattelin startata mölleissä molempien kanssa kaksi rataa, Elli mölleissä ja Yada kilpailevissa. Perjantaina Yada saa lepopäivän ja teen korkeintaan parit kontaktit. Elli pääsee täten ykköstreenipaikalle. Saas nähdä, miten sillä kunto kestää! Siitä tulikin vielä mieleeni, kun kävin viime viikolla rokotuttamassa koiria, Elli painoi lähes 7kg!!! Tsiisus. Ei se kyllä niin löllö ole kuin ennen, joten mä todella toivon, että tuo kilomäärä koostuu lihaksista. Yada painaa reilun kilon verran vähemmän. 

Elli + vasta-ajettu nurmikko = ...

Videomateriaalia tulossa lähipäivinä!

Huoltopäivä!

Itse kipitin aamulla kiropraktikon vastaanotolle laittamaan nikamat paikoilleen ja iltapäivällä vein koirat Niinan (Cani'n Care) käsittelyyn. Pari päivää makoilemmekin sitten sohvalla - tai sitten emme.

Molemmat koirat lämppäsivät juoksumatolla 15min (noin 5min käynti - 5min ravi - 5min käynti) ennen hierontaa. Elli oli tosi kiva matolla ja juoksi omatoimisesti. Yadaa sen sijaan sai hoputtaa ja kokoajan vahtia ettei se maleksi siellä ;)

Elli oli kireä selästä, mutta eipä se tullut yllätyksenä. Jotenkin aavistelin, että jumeja löytyy. Laitetaan ärtyisyys myös jumien piikkiin, ties millainen enkeli siitä vielä kuoriutuu kun saa jumit auki ;) Tällä kertaa Elli malttoi ihan kivasti olla aloillaan sen tunnin verran, mitä hieronta kesti. Yleensä Elli yrittää nousta kokoajan, ja kun se vähänkin tylsistyy tai hermostuu, alkaa armoton sijaistoimintojen sarja...

Yadakin jumitti vähän selästä eikä ihme sekään. Yadalla selkä on aina ollut ongelmallinen. Itseasiassa, nyt kun olisin reipas (ja saisin jostain vapaapäivän tai edes vapaa-aikaa), veisin molemmat kuviin (selkäröntgen)! Yadalle pitäisi se sirukin hommata, siinähän ne toki menisivät samalla kertaa.

Toivottavasti ehtisin treenailemaan ennen perjantain agitreenejä. Haaveeksi taitaa tosin jäädä. Jos edes kotona saisin jotain aikaiseksi, olisi hyvä :) Kontaktitreenejä olis tiedossa läjäpäin!

Sujuuhan se!

Kulunut viikko on ollut sellaista härdelliä, että huh huh! Mä en ole kotona ehtinyt käydä kuin nukkumassa, joten koirien hoito on ollut aikalailla avokkini vastuulla. Koirat ovatkin olleet viikon ajan mukana terassin rakennuspuuhissa.

Tänään treenattiin kuitenkin ryhmätreeneissä hallilla. Yada toimi tosi kivasti, muutama nollaratakin tuli hyvällä vauhdilla :) Rata oli melko sujuva, kaksijalkainenkin sai sai (lue: joutui) ihan oikeasti juoksemaan. Vähän takaakiertoja ja takaaleikkauksia, kivasti meni! Kepittelytkin sujuivat hyvin. Edelleenkään en tosin voi vedättää kepeillä juurikaan, mutta täytynee nyt treenailla sitä verkkojen avulla.

Ellin kanssa tokoilin ja treenasin kontakteja keinun alastulolla. Ihan hyvin hakee jo sitä paikkaa (2on-2off), muttei kestä häiriötä ollenkaan. Nyt täytyisi treenata paljon avustajan kanssa, jotta pääsen irtaantumaan paremmin.

Treenien päätteeksi käytiin lammessa pulikoimassa. Tai siis, koirat kävivät. Autolla otettiinkin sitten pientä matsia jo... Huoh! Onneksi ketään ei sattunut ja sain irroitettua koirat toisistaan. Mistä lie sekin sai alkunsa. Automatka sujui rauhaisasti, kotona sainkin taas mennä erotuomariksi kun koirat yrittivät vielä tapella häkin seinän läpi. Mulla alkaa jo pinna kiristyä näiden neitien kanssa, ei tämä eristäminenkään kivaa ole.

Toivottavasti ensi viikolla ehtisin treenaamaan enemmän! Aktiviteettien puute heijastuu jo koiriin ja ne keksivät sitten kaiken näköistä mukavaa.. ;)

Jälkeä ja kisailua

Lauantaina tosiaan kävin Valkealan perukoilla tekemässä jälkeä Johannan ja Aatun kanssa. Tehtiin tosi tuoreita jälkiä, annettiin niiden vanheta siis vain 10-20minuuttia. Muutenkin tehtiin tosi lyhyet jäljet (Yada n. 50m, Elli n. 20m).

Elli aloitti ja suoritti oman jälkensä aika kivasti. Suurimmalti osin meni ilmavainulla, mutta jälkikin oli niin naurettavan lyhyt ja tuore, että haju varmasti leijui vielä ilmassakin. Melko määrätietoisesti kuitenkin suunnisti oikeaan suuntaan. Palkkana pari namia ja lötköpötkölelu. Jäljen päässä Elli vähän mietiskeli, että "tässäkö tää nyt oli?", ja vaati vähän kehuja, jotta suostui ottamaan lelun mukaansa. Ylpeästi se sitten kuitenkin sipsutteli takaisin tielle, lelu suussaan ;)

Yada oli niin intopiukeena, ettei malttanut lähtöäkään kunnolla haistaa. Vauhtia oli hurjasti ja se kostautuikin jäljeltä harhailuna. Lopulta Yada kuitenkin pääsi palkalle ja toi hiirulaisen ylpeänä pois metsästä.

Sunnuntaina kisailtiinkin sitten seuran agilityepiksissä. Ilmoitin molemmat minimölleihin (x3). Radalla oli puomi ja A, mutta koska molemmilla koirilla kontaktit ovat vielä vaiheessa, ohitin ne tuomarin luvalla ja suoritin vaihtoehtoisia hyppyjä.

Yadan ensimmäinen rata sujui niin vauhdikkaasti, että jäin tosi pahasti jälkeen useassa paikassa, mutta selvitin ne kuin ihmeen kaupalla. Viimeisellä putkella (lähetys pimeään päähän) se virhe sitten tuli. Ohjasin huonosti ja muutenkin ihan miten sattuu, joten Yada meni ohi. Putken jälkeen tuli sitten vielä yhdelle hypylle kielto, kun ohjasin huonosti takaakierrolle. Toisella radalla en ehtinyt hyppysuoralla (hyppy - takaakierto) edelle, joten karjumisestani huolimatta Yada posotti molemmat hypyt samaan suuntaan. Samaisella radalla tuli kielto vielä sinne viimeiselle putkellekin. Kolmannella yrittämällä tuli kuin tulikin se hakemani nolla, ja vieläpä nopein nolla, eli Yada kuittasi möllien voittopotin :) En kuitenkaan voi olla kovin tyytyväinen, sillä kyllä ne radat olivat niin kaamean näköisiä, että nolottaa. Täytyy nyt todella treenata lisää ja etenkin niitä suhinoita, koska vauhti on niin kova, että joissakin käännöksissä ja muissa tiukoissa paikoissa on pakko saada vauhtia pois. Ja toki asiaa helpottaisi, kun ohjaisi paremmin.

1. rata 39,91s - HYL.
2. rata 39,94s - 10
3. rata 28,19s - 0

Elli tiputti ekalla radalla toisen hypyn riman, hyppäsi aika suoraan päin sitä. Muuten eteni vauhdikkaasti (!!).ja puhtaasti. Loppuradasta väsymyksen jo huomasi, joten vauhti hieman hiipui, mutta pysyi kohtalaisena. Toisella radalla vähän jo jännitin, että mitenhän Elli jaksaa. Hallissa oli tosi kuuma ja itselläni jo kaksi rataa muutaman minuutin sisään alla, joten oma ohjaustehoni ei ollut enää parhaimmillaan. Siihen kun yhdisti vielä väsyneehkön koiran, niin soppa oli valmis. Elli kuitenkin eteni hyvin, vaikkakin keräsi kaksi kieltoa. En kyllä enää muista, mistä tilanteista ne tulivat.. Omia ohjausmokia luultavasti. Kolmannen radan alussa tuli ensimmäisen hypyn ohi, joten näin parhaaksi ottaa vain pari ekaa hyppyä ja palkata putkeen. Elli oli jo tosi väsynyt. Eikä ihme, ensimmäistä kertaa mentiin täyspitkää rataa, ja vielä kaksi kertaa lähes peräkkäin! Myös rimat olivat 5cm korkeammalla kuin treeneissä, eli 25cm.

1. rata 35,81s - 5
2. rata 43,69s - 10
3. rata HYL.

Löytyisi multa videomateriaaliakin, mutta ne ovat niin järkyttävää katsottavaa, ettei niitä voi esille laittaa. Ja tottakai mun tuurilla siitä nollaradasta puuttuu video.

Paluu arkeen

Yada on lomaillut muutaman viikon otettuaan osumaa Elliltä. Koirat ottivat yhteen ja taistelun seurauksena Yada sai jalkaansa vekin ja mursi varpaansa. Murtuma oli hyvin hyvin pieni, mikäli sitä nyt edes ikinä oli (saimme koivesta pari erilaista lausuntoa), ja alkoi onneksemme parantua todella nopeasti. Nyt Yada on taas mukana arjessa ja pääsi tänään osallistumaan ryhmätreeneihin hallilla. Myös Elli pääsi mukaan hallille.

Ulkona oli kauhea keli, vettä tuli välillä melko paljonkin, mutta sadevaatteihin sonnustautuneena treenailin tokoa Ellin kanssa ulkokentällä ennen treenien alkua. Tehtiin perusjuttuja, kuten seuraamista, istumista, liikkeestä istumista, seisomista ja joitain rally-tokon liikkeitä (mm. eteentulo). Elli toimi tosi kivasti, enpä olisi uskonut motivaatiota löytyvän siinä säässä!

Yada pääsi testailemaan kakkos-kolmosluokan treenirataa. Alkuun Yadalla oli vähän turhan paljon virtaa, joka purkautui epämääräisenä sinkoiluna ympäri hallia. Pieni puhuttelu, ja homma alkoi sujua. Yada teki tosi kivaa työtä: irtosi hyvin ja haki esteet loistavasti. Päällejuoksun kanssa sain tehdä töitä, kun Yada ei olisi millään tullut vastakkaiseen käteen. Pienet pyöritykset meni sujuvasti, niitähän me ollaankin treenattu. Uutena ongelmana tuli putkijarrutus - tai siis sen toimimattomuus. Yada irtosi parin hypyn jälkeen kivasti putkeen, mutta pinkoi putken jälkeen joko A) superpitkälle tai B) väärälle esteelle. Ihan sama mitä huutelin tai tein. Pari kertaa meni ihan törkeästi vaan ohi mun kädestä, vaikka pyysin tulemaan käteen kiinni. Noh, pistetään treenitauon piikkiin. Muutamalla palkkauksella saatiin homma toimimaan ja lopulta tulikin nättejä käännöksiä tosi pienellä tiellä heti putken jälkeen. Kyllä itsekin olen niin ruosteessa, ettei ole ihmekään tuo koiran toimimattomuus. Siltikin pistän paljon typeryyksiä myös koiran piikkiin ;)

Ryhmätreenien jälkeen treenailin vielä hallissa Ellin kanssa kontakteja ja vähän keinuakin. Sieltä se 2on-2off alkaa löytyä...! Lopuksi kepittelin vielä molempien kanssa. Sain jopa vähennettyä Ellin verkkoja, tänään treenattiin enää vain viidellä verkolla. Vauhti kyllä tippui melkoisesti, joten ensi kerralla täytyy lisätä taas verkkoja, jotta vauhtia tulisi lisää. Ei Elli mikään kummoinen agikoira ole, mutta ehkä vuoden tai parin päästä sen kanssa voisi jotain kisatakin ;) Nyt kisahaaveet tuntuvat niin utopistisilta, vauvakin konttaa nopeammin mitä tuo koira etenee radalla.

Loppuviikko meneekin taas tuhinoiden: lauantaina verijälkeä ja sunnuntaina möllikisat hallilla.

Yada & Ellie - russelini

Välkommen, välkommen.

Blogi kertoo kahdesta aktiivisesta russelistani, Yadasta ja Ellistä. Aina kun muistan, jaksan ja ehdin, kirjoittelen tänne kuulumisiamme treenikentältä ja sen laidalta. Saattaapi mukaan eksyä joskus jotain ihan muutakin! Mahdollisuuksien mukaan luvassa on myös kuva- ja videomateriaalia.

Pidemmittä puheitta, tervetuloa - vielä kerran!