Nyt on kuitenkin niin hyvät fiilikset viikonlopun kisareissulta, että pakko tulla tänne hehkuttamaan!
Lauantaina kisailtiin siis VAU:lla, Yada kakkosissa 1 x hyppy, 2 x agi ja Elli ykkösissä 2 x agi. Vähän sillä asenteella lähdin, että molemmat nappaisivat SERTit tältä reissulta. Eipä jäänyt kaukaiseksi haaveeksi... ;)
Yada teki voittonollan hyppärillä, harmi, että sieltä ei LUVAa enää tarvittu.
Myös ekalta agiradalta tuli nolla (ja LUVA), vaikka persjättö keppien jälkeen meinasi koitua kohtaloksemme, kun kadotin koiran ihan täysin. Pieni russeli pelasti kuitenkin tilanteen ja hakeutui kuin ihmeen kaupalla vielä oikealle hypylle.
Tokalla agiradalla onni ei ollutkaan sitten enää meidän puolellamme. Ihan radan lopussa tein puomille persjätön ja jätin koiran ihan yksin - en siis ohjannut, enkä edes vilkaissut koiraa - joten sieltähän se sinkosi väärälle hypylle. Jälkeenpäin tajusin, että tämä kyseinen hyppy oli se, mille mentiin edellisellä radalla puomin jälkeen... Kyllä v-tutti ja paljon, mutta ei voi kuin katsoa peiliin. Miten voikaan ihminen olla nii typerä ja ryssiä tuollaisessa kohdassa... Noh, tietääpä, että persjättöjä hiotaan nyt seuraavat treenit!
Elli teki LUVAn arvoisen nollan ekalla radalla sijoittuen ensimmäiseksi. Hyvä pulla!!! Vitsit, että oon ylpeä tuosta otuksesta! En olisi ikinä uskonut, että se kykenee noin sujuvaan rataan. Okei, itsekin vähän tsemppasin enemmän kuin yleensä ;) Täytyisi kai ottaa ihan tavaksi tuo tosissaan kisaaminen! Näyttää syntyvän tulosta.
Tokalla agiradalla ei sitten pitkälle päästykään, kun käskytin vahingossa keinulle (omien muistikuvien mukaan) "kiipee kiipee" ja koira teki lähes lentokeinun. Samassa rytäkässä Ellin jalka jäi jotenkin keinun alastulolaudan alle, joten se rata oli siinä. Tajusin tämän vasta puomilla, joten kinkkautin kolmijalkaisen koirani alas puomilta ja nappasin syliin. Kyllä taas v-tutti, koska oma mokahan se oli. "Kiipee kiipee" -käskyä käytän puomilla ja A:lla, "Seesaw" -käskyä keinulla. Puomilla ja A:lla alastulokontaktina 2on2off, keinulla 4legs (vai mikä lie oikealta nimeltää, kuitenkin kaikki jalat kontaktipinnalla). Eikä ole eka kerta, kun mamma mokaa keinukäskyn ja pilaa koko alastulokontaktin. Jalka näytti aluksi pahalta, mutta onneksi pienen levon jälkeen Elli alkoi ottaa sille painoa. Leikitin ja hyppyytin koiraa takajalkojen varassa, ei näyttänyt kipuilevan. Selvittiin siis säikähdyksellä. Kävin ottamassa keinun vielä lämppäalueella, ettei jäisi traumoja. Eipä ollut ongelmia keinun suorittamisessa, huh :)
* * *
Ilmoittelen koirat tänään ensi viikonlopulle Kotkaan, joskos molemmat saisivat ne puuttuvat LUVAt sieltä! Molemmilla nyt kaksi LUVAA, Yada tarvitsisi sen puuttuvan agiradalta, Elli hyppäriltä tai agiradalta.
Kotona on lattiat ja sohvat (ja sänky!) karvoja täynnä, joten varasin koirille tammikuun alkuun trimmiajat. Johan viime käynnistä onkin aikaa!
Tämän päivittelytauon myötä on muuten tapahtunut ihmeitä, tytöt tulevat nykyään ihan hyvin toimeen sisätiloissakin. Eristän ne edelleen koiraportilla öiksi ja työpäivien ajaksi, mutta muuten ne saavat leikkiä ja temmeltää sisällä. Voi sitä riemun määrää, Yadasta on ainakin tullut ihan pikkanen russelivaava - enpä ole sen nähnyt leikkivän noin kovasti vuoteen. Aamulla ensi töikseen Yada sinkoaa sohvalle repimään Elliä korvasta. Tyylilleen uskollisena Elli kääntää kylkeä ja jatkaa uniaan... :)
