lauantai 31. elokuuta 2013

Kontaktit kuntoon!

Keskiviikkoaamuna kävin Marikan ja Yojon kanssa treenailemassa kontakteja hallilla. Treeniratana toimi viime vuoden minien SM-finaaliradan alku. Kontaktihionnassa siis nimenomaan puomin alastulo. Yada väläytteli tosi kivoja kontakteja silloin tällöin, niinä muina kertoina ryki sitten surutta alas miten sattuu. Kokeilin erilaisia tekniikoita, mutta mikään ei tuntunut tuottavan toivottua tulosta. Melkoista arpapeliä. Lopulta saatiin jostain ihmeen syystä tosi hienoja alastuloja, joten niihin oli hyvä lopettaa. Muuten treenit menivät oikein kivasti, haki hyvin hypyille ja pujotteli moitteitta.

Perjantaina jatkoin osittain samoilla teemoilla ryhmätreeneissä. Alkuun Zeljko Goranin treeniradan muunnelmaa ja lopuksi ylläripylläri, puomitreeniä. Kivasti meni treenirata, puomi ei sitten niinkään. Kokeilin puomia ihan samoilla jutuilla kuin keskiviikkonakin, mutta puhtaat kontaktit oli laskettavissa yhden käden sormella. Pienen pieni epätoivo ehti jo iskeä HAU:n kisojen osalta. Hioin kontakteja sitten aikani ja päädyin lopulta hidastamaan vauhtia alastulolla, jotta saan varman kontaktin. Ihan sama, vaikka vauhti nyt hidastuu, muuta hätäratkaisua ei ole.

Tämän hätäratkaisun voimin starttasimme sitten tänään HAU:lla. Ekalla radalla kaikki meni muuten nappiin, mutta mukavalla loppusuoralla putki-hyppy-puomi-pituus-hyppy homma lähti lapasesta, ja jarrutteluista huolimatta koira sinkosi puomin alastulon kovaa ja korkealta. Mun alkuperäiseen suunnitelmaan kuului, että korjaan kontaktin, mutta jostain syystä sitten jatkoin loppuun asti keskeyttämättä. Kirosin kyllä mielessäni koiran ja koko agilityn, etenkin, kun A:lla ja keinulla kaikki sujui moitteitta. Noh, ei muuta kuin parempi onni ensi kerralla!






Toinen rata (B-rata) olikin sitten jo melkoista pyöritystä ykkösten radaksi. Vielä rataan tutustumisessakin olin varma, etten selviä radasta hengissä. Lähdössä panikoin vielä enemmän, kun Yadan katse haahuili jossain ihan muualla kuin minussa. Rata oli yhtä räpiköinti ja eteni h-i-t-a-a-s-t-i, mutta jarrut kontakteilla toimivat! Tuloksena nollarata ja LUVA!!! Voi sitä riemun määrää, hieno koira! ;)





Lopulta sijoituimme molemmilla radoilla toisiksi, häviten B-radalla muutaman sekunnin voittajalle, eli Marikalle ja Yojolle.

Kotimatkan aikana päätin hartaasti treenata kontakteja noin miljoona kertaa per viikko. Kakkosiin noustuamme pidän kisatauon ja hion kontaktit kuntoon. Saa nähdä, kauan sitten maltan pysyä poissa radoilta. Noh, onneksi on Elli, joka pitäisi pikkuhiljaa saada starttikuntoon.

Elli on päässyt tänään helpolla, joten raahasin sen mukanani Orilammelle asuntovaunulle. Kuuden vaunulla vietetyn tunnin jälkeen kotimatkalla vieressäni oli aika unelias russeli ;)

tiistai 27. elokuuta 2013

Kop kop kop

Koputan puuta, mutta oli pakko tulla hehkuttamaan, että tehtiin tänään tyttöjen kanssa juoksulenkki pitkästä aikaa! Varvas ei kiukutellut lenkillä ollenkaan, ainoastaan loppukävelyiden aikana vähän vihloi. Nyt kuitenkin kaikki ok, joten toivotaan parasta. Kyllä olis jo aika vaihtaa se polkupyörä omiin jalkoihin... ;)

Huomenna sitten aamusta hallille kontaktitreeniin Yadan kanssa. Elli aloitti juoksut viikonloppuna, joten se saa keskittyä kunnon kohotukseen.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Skabailua

Torstaina käytiin hallilla möllikisailemassa. Olipas muuten ruhtinaallinen osanotto, enpä olisi uskonut, että paikalle tulee niin monta koirakkoa! :)

No, asiaan. Elli starttasi mölliradalla ja Yada kilpailevissa. Möllien rimat olivat 25cm, eli juuri sopivia meille. Ekalla radalla jätin Ellin turhan kauas, joten kiirehtiessään perääni se pudotti ekan esteen riman. Eikä oikeastaan edes pudottanut, vaan hyppäsi suoraan päin. Loppurata meni tosi kivasti ja vauhtiakin oli hyvin. Ongelmia tuottanut muurikin onnistui moitteettomasti. Radan jälkeen paljon kehuja ja pusuja.


Starttasin samalla radalla kahdesti, joten tokalla radalla en jättänyt Elliä niin kauas ja pysyin muutenkin radan ajan melko lähellä koiraa. Kolmanneksi vikalla hypyllä pyöritin siivekkeen ympäri ja rima putosi. Ekalla radalla tämä oli sujunut hyvin, nyt ehkä yritin liikaa. Tuloksena toiseltakin radalta siis vitonen. Vitosista huolimatta Elli sijoittui kolmanneksi tuloksella 5/-19,31. Ajan puitteissa Elli olisi voittanut koko luokan, mutta tipahti vitosen takia pari pykälää alaspäin. Radoista parempi tulos jäi voimaan ja muistaakseni tämä tulos on jälkimmäiseltä radalta.


Kilpailevien rata oli 3-luokan kisarata. Tutustuin rataan kauhunsekaisin tunnelmin, rata tuntui ihan älyttömän vaikealta. Oli vähän sellainen fiilis, että mikäli edes muistan radan suorituksen aikana niin voin tuntea itseni voittajaksi. Panikoinnista huolimatta muistin radan molemmilla starteilla, MUTTA... Eka rata meni pipariksi, kun radan loppuvaiheilla Yada jäi vähän jälkeen pussilla, ja ajautui lähelle omaa jalkaani ulos tultuaan. En ehtinyt (tai oikeastaan edes yrittänyt) korjata seuraavalle takaakiertohypylle, joten hylkyhän siitä tuli. Tätä ennen olin joutunut hidastamaan ennen keppejä, sillä hyppy-kepit -linja oli haastava ja jäin auttamattomasti siinä jälkeen. Tämän jälkeen Yada rynnisti läpi puomin alastulolta, joten korjasin alastulokontaktin ennen kuin jatkoin radan loppuun. Luulin A:n kontaktien olleen hyvät, mutta videolta tarkasteltuina ne olivat kyllä tosi rumat. Keinu sentään sujui ja Yada imi hyvin putkiin. Sain myös kauko-ohjattua hyvin hypyille.

Tokassa startissa otin vähän rauhallisemmin, josko olisin sitten ehtinyt hypyn ja keppien väliin ohjaamaan. Vaan en ehtinyt, joten taas sain pyytää koiraa odottamaan, että ehdin ohjaamaan. Nyt odotin pussin jälkeen hypyn luona ja ohjasin huolellisemmin takaakiertoon. Puomi sujui nyt ihan hyvin, vaikka melko törkeästi Yada yrittikin kusettaa alastulolla. Parit putket, A ja loppusuora niin selviydyimmekin nollalla maaliin. Fiilis oli melkoinen, kun suoritin kolmosten radan puhtaasti ja hyvillä sekunneilla. Ne sekunnit riittivätkin voittoon! Yadan tulos siis 0/-15,60.

Perjantain treeneissä treenasin lähinnä Ellin kanssa ja otin Yadalla vain kontaktit. Elli teki hyvää työtä haastavalla putki-kontaktihässäkällä, jossa piti jonkin verran ottaa etäisyyttä kontakteille. Imu hypyille ja putkiin oli hyvä, ehkä kyllä saatoin itsekin ohjata normaalia huolellisemmin ;) Paljon palkkaa ja hienosäätöäkin.

Lauantaina sitten starttasin Yadan kanssa Agi-Kotkien kisoissa kolmella radalla. Agiradoilla Yada pomppi puomin alastulokontaktit, ja koska tuomari ei antanut niitä radan aikana korjata, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa täysillä loppuun. Ekan radan jälkeen harmitti, ettei kontaktia päässyt korjaamaan, etenkin, kun A:lla alastulo oli moitteeton.



Tokalla radalla kiinnitin huomiota puomin alastuloon ja yritin hidastaa koiraa, mutta siitä huolimatta se (piru vie!!!) ehti loikata ennen kontaktipintaa. A:lla kontakti jälleen hyvä. Argh! Kyllä sapetti, koska hyvät nollaradat tuhoutuivat tuon typerän kontaktin takia. Ei liene vaikea arvata, mitä treenikalenterissa lukee ensi viikon kohdalla... ;)


Hyppäriltä ei kommentoitavaa. Koira teki nopean nollaradan, ei voi olla kuin tyytyväinen. Kisasaldona molemmilta agiradoilta vitonen sijoituksin 1. ja 2., hyppäriltä nolla ja 1. sija. Ihan ei siis meikäläisen haaveet kakkosiin siirtymisestä toteutuneet, mutta ehkä sitten ensi viikolla Purinalla. Siellä startataan kahdella agiradalla.

Hyppärin palkintojen jako
Yada on saanut tänään viettää kevyempää päivää, Elli pyöräili mun kanssa vajaan 10km lenkin, kun kävimme äitini luona. On tuo pyörä kyllä kätevä, etenkin kun allekirjoittanut on tällä hetkellä vähän jalkavammainen. Ei muuten tuo murtunut varvas tykännyt lauantain kisapäivästä... :D Hups!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Nyt tai ei koskaan

Nyt mä olen pitkittänyt blogin päivitystaukoa niin pitkälle, ettei auta muu kuin tarttua itseään niskasta kiinni. Koska niin paljon kaikkea on tapahtunut, en aio edes yrittää muistella kaikkea, vaan keskityn muutamaan "kohokohtaan" viimeisen parin kuukauden ajalta.

Agility on ollut nyt ihan ykkösharrastuksenamme, suurimpana uutisena lieneekin, että Yada starttasi ekan kerran Haminassa 28.7. Okei, vain hyppärillä, mutta kuitenkin. Nollavoitosta (LUVA) hullaantuneena treenasin kontaktit kuntoon kahdessa viikossa ja starttasin  Kouvolassa 10.8. sekä agi- että hyppyradoilla. Hyppäriltä nollavoitto, molemmilta agiradoilta vitonen ja 3. sija. Ekalta agiradalta keppivirhe ja toiselta yksi rima. Keppivirheeseen ei ole mitään muuta selitystä kuin se, että unohdin yksinkertaisesti ohjata. Rima tuli sitten alas jostain tuntemattomasta syystä, ehkä vedätin liikaa tai tein jotakin epämääräistä, joka sai Yadan räpiköimään.Enivei, poistuimme hymyssä suin kisapaikalta kotiin! Tästä on hyvä jatkaa. Vaatimattomana tavoitteena nousta seuraavista kisoista kakkosiin ja vuoden loppuun mennessä kolmosiin. Haha ;)

Elli ei ole vielä kisaratoja päässyt maistelemaan, mutta olen sitäkin ahkerasti raahannut hallille mukaan. Kontaktit sujuu jo hyvin, nyt pitäis saada enää rimat kisakorkeuteen ja kepeiltä loputkin verkot pois. Tekniikan lisäksi olen tehnyt kestävyystreenejä. Tosin, viimeisimmissä treeneissä maanantaina huomasin, että vaikka Elli jaksaa pinkoa pitkiäkin lenkkejä, on sen maksimaalinen suoritusteho ihan järkyttävän huono. Nyt siis sekä ohjaajalle että ohjattavalle on tiedossa spurtteja, spurtteja, spurtteja ja spurtteja! Eivätkä ne Yadallekaan pahaa tekisi. Jos jaksan nyt puristaa vielä viimeiset mehut (itsestäni) irti, saan Ellinkin starttiin syyskuun puolessa välissä. Siellä vaihtoehtoina olisivat Orimattila (14.9.) ja Vantaa (15.9.).

Elli kävi hakemassa Kouvolan näyttelystä H:n. Elli esiintyi tosi kivasti, mutta jostain syystä tuomari ei vaan tykännyt. Arvostelukin oli tosi kiva, vaikkakin sanomista tuli korostuneesta lanteen seudusta. Tiedetään, tiedetään. Tuloksesta masentuneena päätin, että Ellin näyttelytouhut ovat ohi. Meillä on se agivalioon tarvittava ERI, joten nyt vaan niitä startteja. Heh! En mä koskaan mikään näyttelykehänkiertäjä ole ollutkaan, koira sitäkin vähempi.

Tytöt esittelee uutta talvimuotia


Tänään, tai siis eilen tiistaina, Niina hieroi taas koirat. Samat jumit selässä kummittelivat edelleen. Molemmilla. Löllöteltyjen koirien lisäksi sain kotimatkalle mukaani Nutriolin Sporttia ja Flying Dogs'n Mineral Drinkiä.Kokeillaan, onko niistä hyötyä. Hyvin ainakin maistui Sportti ruoan seassa :)

Tällä viikolla ohjelmassa olisi vielä torstain möllikisat (KSSK), perjantain agitreenit ja lauantain agikisat Kotkassa. Ajattelin startata mölleissä molempien kanssa kaksi rataa, Elli mölleissä ja Yada kilpailevissa. Perjantaina Yada saa lepopäivän ja teen korkeintaan parit kontaktit. Elli pääsee täten ykköstreenipaikalle. Saas nähdä, miten sillä kunto kestää! Siitä tulikin vielä mieleeni, kun kävin viime viikolla rokotuttamassa koiria, Elli painoi lähes 7kg!!! Tsiisus. Ei se kyllä niin löllö ole kuin ennen, joten mä todella toivon, että tuo kilomäärä koostuu lihaksista. Yada painaa reilun kilon verran vähemmän. 

Elli + vasta-ajettu nurmikko = ...
Videomateriaalia tulossa lähipäivinä!