Kraniosakraalia, agia, terveystarkastuksia ja rally-tokoa

Nyt täytyy tehdä pieni välipäivitys, ettei huomiselle jää kaikkea.

Maanantaina Noora hoiti molemmat koirat kraniolla. Ellikin pääsi siis ensimmäistä kertaa kokeilemaan, miltä kranio tuntuu. Ellin vikalistalta löytyy jumiutuneet lavat, jumiutunut ristiluu, vasemman puoleisen SI-nivelen virheasento/jumiutuma, vasemmalle vino lantio ja tämän aiheuttama rasitus vasemman etujalan ranteeseen sekä oikeaan takajalkaan. Elli pompottaa aika rajusti oikeaa takasta, pompottelu saattaisi johtua jonkin polven ja kintereen väliin jäävän jutun löysyydestä. Vaimitensenytoli :D Noora hoiti Ellin rannetta laserilla.

Yadalta löytyi vähän samantyyppistä vikaa: jumiutunut ristiluu ja oikealle vino lantio. Yadalla vinossa oleva lantio rasittaa oikeaa etusta ja vasenta takasta. Nooran mielestä Yada oli kuitenkin parempi, kuin edellisellä hoitokerralla. Hyvä! Yada sai laseria selkään ja lantion seudulle. Pikkukoira oli hirrrmu kiinnostunut laserkoneesta :)

Alkuviikko otettiinkin sitten rauhassa ja lähdettiin hallille vasta torstaina. Tein molempien kanssa kunnon pätkät agia. Keppejä ja kontakteja. Ellin kanssa keskityttiin kepeillä vauhtiin ja kontakteilla itsenäisempään suorittamiseen. Yada sai kepitellä omatoimisemmin - teinkin aika mielettömiä keppikulmia ja leijeröin kepeille aivan älyttömistä paikoista, mutta niin Yada vain suoriutui tehtävästään! :) Kunhan ensin itse sain käteni ja jalkani ojennukseen... Hyppytreenissä Ellin kanssa vähän takaaleikkauksia ja saksalaista. Yadan kanssa saksalainen + saksalainen ja päällejuoksuja. Molemmat koirat toimivat superkivasti, joten treenin jälkeen olin pelkkää hymyä oman koulutusvuoron ajan. Yada teki myös kivoja kontakteja sivuetäisyydellä, niitä täytyy siltikin vahvistaa vielä ja PALJON. Mutta suunta on oikea.

Eilen käytin Ellin Haminassa joukkotarkastuksissa. Silmät ja polvet ovat puhtaat, joten nyt kyttäämään lonkka- ja kyynärkuvia. Niistä sitä sanomista kyllä sitten löytyykin...

Yada on viettänyt aika rentoa viikkoa, mutta Elli pääsi tänään vielä rally-tokoilemaan. Kouluttajana toimi rallytuomarinakin toimiva Reeta Jokela. Osallistuttiin Ellin kanssa ALO/AVO-luokan ryhmään. Aluksi käytiin kyltit läpi, jonka jälkeen siirryimme treenaamaan liikkeitä. Lopuksi teimme kokonaisen radan, joka sujui ainakin meidän osaltamme tosi kivasti. Elli sai koulutuskumppaneiltakin kehuja. Kun oma pää kestäisi tokoilua, tai edes rallattelua, olisi tosi kiva treenata tavoitteellisemmin, koska rally-toko todella tuntuu Ellin lajilta. Täytyisi ehkä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle koiran tarpeiden vuoksi. Kyllä pieni kisakärpäsen puremakin pääsi iskemään, ja äsken katselinkin netistä tulevia rallykisoja. Harmi, ettei tälle vuodelle enää ollut lähiseudun kisoja. Onneksi on aikaa, ja mäkin ehdin parantua tästä tokoaivovammasta ;)

Huomenna Yadan kanssa Lappeeseen, toivottavasti nappaamaan kaksi LUVAnollaa Marikan ja Yojon kera.

20.10. VAU

Ja todellakin, vau!

Elli yllätti tänään VAU:lla ykkösten agiradalla tekemällä nollan (LUVA) ja sijoittuen täten kolmanneksi. Ajan puitteissa ei ihan pärjätty muille sijoittuneille, mutta etenemä oli silti kohtuullinen. Rata oli ihan kiva, ei ihan ennalta arvattava, mutta riittävästi enenevä. A:n kontakti oli hyvä, radan lopussa olevan puomin alastulo sen sijaan ei ollut nätti. Koira jäi kykkimään kontaktille eikä malttanut laskeutua alas asti. Okei, itsekin seisoa kökötin siinä kontaktin edessä, joten ihmekös tuo. Tässä muuten menetettiin muutama sekuntikin... Hypyt sujuivat hyvin, putkiin oli kiva imu.  Varmistelin aika paljon, mutta ehdin silti hyvin ohjaamaan. Koira liikkui reippaasti (siis Ellin mittapuulla), joten en voi olla rataan muuta kuin tyytyväinen!

Päivä oli pitkä, joten kun vihdoin pääsimme Yadan kanssa starttaamaan kakkosten agiradalla, ei koira ollut enää parhaimmillaan. Lähdössä vähän kuikuili jotain, mutta lähti hyvin mukaan. Teki tosi hyvät kontaktit ja eteni hyvin. Muutama ärräpää meinasi kyllä lentää siinä vaiheessa, kun lähetin koiran mutkaputkeen ja valmistauduin seuraavaan hyppyyn, mutta koira tulikin takaisin putkesta. Kenties leikkasin liian rankasti putkelle..? Tai sitten se oli joku aivopieru. Noh, koira uudelleen putkeen ja hanaa. Muurin ja keppien jälkeen oli taas mutkaputki, josta koira sinkosi taas ulos siitä päästä, josta oli sisään mennytkin. Ma ei ymmarra... Noh, RV 10 ja AV yli yhdeksän sekuntia, joten radalta niukasti vajaa 20 virhettä. Huoh. Putkikämmejä lukuun ottamatta rata oli kuitenkin tosi hyvä, joten täytyy olla tyytyväinen tulokseen. Ja niitä kontakteja mä lähinnä vahvistelinkin, seuraavaksi vahvistan putkia. Ehkä se nolla lohkeaa ensi sunnuntaina LAU:lta!

Eilen käytiin muuten Marikan + Typyn ja Yojon kanssa metsässä lenkkeilemässä. Ai että, kun koirilla oli kivaa :) Ryhmälenkkejä täytyisi harrastaa useamminkin!

Huomenna olisi luvassa kraniosakraalihoitoa molemmille koirille. Torstaina olisi tarkoitus treenata ennen omaa koulutusryhmää. Jos oikein reipastun, käyn myös keskiviikkona hallilla... Lauantaina kuitenkin rally-tokokoulutusta Ellin kanssa ja sunnuntaina Lappeenrantaan agi- ja hyppyradalle Yadan kanssa.

Kisatreeniä

Auttelin ensin Marikaa agialkeissa belpag Typyn kanssa ja treenasin sitten Ellin kanssa.

Tein rataa pikkupätkissä, useilla palkkaamisilla. Elli tuntui liikkuvan kivasti ja haki yllättävän hyvin hypyille. Takaakierrot ja päällejuoksut onnistuivat hyvin. Kepeillä ei mitään ongelmaa, vaikka sisään mentiin avokulmasta. A:lla tuli ihan kivoja alastulokontakteja. Nyt, kun koira toimi, sain palautetta turhasta varmistelusta. Saatoin putkiin ja hypyille jo liikaa, nyt pitäisi malttaa lähetellä koiraa enemmän. Josko se estehakuisuuskin paranisi... Lopeteltiin hyvissä ajoin, joten molemmille jäi hyvä ja reipas mieli :)

Yadan kanssa treenasin Helin koulutuksessa. Rata oli vauhdikas ja melko sujuva, ei mitään kummoisia jippoja. Kepeille haastava umpikulma vähän takaaleikaten. Yada haki kepeille tosi hyvin, itse tosin olin useasti koiran tiellä. Ennen keppejä olisi pitänyt rytmittää, ja sehän meikäläiseltä onnistuu. Not! En ole ikinä osannut rytmittää, enkä osaa edelleenkään. Takaakierrot ja päällejuoksut sujuivat tosi kivasti, myös jaakotus onnistui (ohoh!) ja käänsi koiran superhyvin. Vielä kun uskaltaisi käyttää sitä kisoissakin. Oon kyllä mamis, kun en uskalla ikinä kokeilla mitään "hienouksia" kisoissa, vaikka ne takuuvarmasti toimivat Yadalla ;) Käytän muutenkin paljon ihan perusohjausta ja hifistelen vasta pakon edessä. Niillä tietyillä jutuilla vain koira toimisi kummasti paremmin... A:lla tuli vaihtelevalla menestyksellä ihan hyviä kontakteja. Välillä tuli tosi nopeasti ja varmasti alas, välillä valahti maahan asti. Täytyy vahvistaa 2on2offia vielä paaaaljon, mutta ensin kisaan pari viikonloppua ja jään sitten kisatauolle.

Huomenna olisi tarkoitus käydä metsässä Marikan ja koirien kanssa. Saavat ärrierit temmeltää belgin kanssa ja väsyttää siten itsensä :) Sunnuntaina starttaan molempien kanssa agiradalla Lahdessa. Vaatimattomana tavoitteena 2x nolla!

Menolippu kakkosiin

Vihdoin ja viimein Se päivä, jota on odotettu ja jota varten on treenattu hullun lailla, on ohi. Kaikenkaikkiaan päivä oli hyvä, sää suosi ja ihan siistejä ratojakin tuli tehtyä.

Yada yllätti ekana tehden nätit kontaktit ja hyvän radan. Tai no, puomilla hieno 2on2off, keinulla vähän hiipi ja A:lla tuli liikkeestä läpi. Hahah. Kaikesta tästä huolimatta Yada lunasti menolipun kakkosluokkaan voittonollallaan. Jes! Tätä on odotettu, mutta toisaalta, tämä myös tiedettiin ;) Kyseisestä radasta ei liene juuri kommentoitavaa, kaarrokset vähän venyi eikä vire ollut ihan optimaalinen, mun ohjauskin oli melko takkuista, mutta pistetään kontaktijännityksen piikkiin. Varmistelin kontakteilla tosi paljon, mutta se kannatti. Koira teki kuitenkin hyvää työtä ja antoi mamman ohjausvirheet anteeksi. Enivei, alla oleva video kertonee enemmän kuin epätoivoiset kommentointiyritykseni...

Koska nousimme kakkosiin agiradalta, mentiin vielä iltapäivällä kakkosten hyppyrata. Tein ehkä virheen jo siinä, kun kävin viemässä palkan valmiiksi hihnalaatikolle. Hyvä, ettei koira ampunut sinne jo suoraan lähdöstä. Sain varmistella jonkin verran ekoja hyppyjä, että koira pysyi radalla. Alku oli aika haastava ja luulin, etten ikinä ehtisi ohjaamaan koiraa. No, ehdinhän, kun vain juoksin. Matkatyssäsi kuitenkin seiskalta kasille. Muurilta olisi pitänyt mennä putkeen tosi lyhyellä tiellä viistosta kulmasta ja tietenkin siihen "väärään päähän". Olin varmistavani haluttua putken päätä, mutta Yadahan pinkoi juuri sinne, minne epäilinkin sen menevän - ei se mitään kuullut tai nähnyt enää, kun oli lukinnut väärän pään jo ties koska. Videolta näkee, että koira hakee vasempaan putken päähän, mutta tekee terrierit ja sinkoaa oikean puoleiseen päähän. Great. Hyppäriltä siis HYL, mutta jatkoin radan loppuun, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Yada meni tosi kivasti ja vauhtia riitti. Etenkin loppusuora oli magee (taisi muistaa, että palkka odottaa maalissa)!

No sitten, tapaus Elli. Agirata sujui ihan kivasti, kontaktit oli hyvät. Harmi, että kolmoshypyltä tuli kielto (ennakoin ja hätiköin...), toinen vitonen taisi tulla kepeiltä. Toisella yrittämällä pujotteli virheittä. Piru vie, että se toisen ja kolmannen keppivälin syndrooma iski kisaradalla. Lämmitellessä pujotteli virheittä. Noh, aika oli kuolemaa hitaampi, joten lopputuloksena 10 RV + 5 yliajasta. Pitäisi kyllä siitä huolimatta olla tyytyväinen, kun ottaa huomioon koiran tason. Ja sitä paitsi, mähän ne mokat tein ohjaamalla huonosti.

Hyppärillä otettiin sitten HYL, kun koira oli jo tosi väsynyt ja keskittyminen herpaantui. Kepeillä ei jaksanu enää keskittyä, joten pujotteli ihan miten sattuu muutamaan otteeseen / lähti vain omille teilleen. Suoritettiin rata loppuun kuitenkin. Kaksi rataa kisakorkuisilla rimoilla oli liikaa, onneksi ilmoitin Ellin ens sunnuntaiksi Lahteen vain agiradalle. Täytyy aloitella pikkuhiljaa. Alkavan viikon pidän nyt taukoa hallilta, korkeintaan perjantaina käyn tekemässä pientä treeniä. Myös Yada saa lepäillä rankan viikon päätteeksi.

Ensi viikko näyttäisi siis seuraavalta: alkuviikon keskityn palautumiseen ja peruslenkkeilyyn, pe ryhmätreeni (Elli) + Helin koulutus (Yada) ja sunnuntaina molemmilla yksi agirata VAU:lla.

Vähiin käy, ennen kuin loppuu...

... päivät siis ennen Ellin ekaa virallista starttia.

Keskiviikkona käytiin Marikan kanssa tekemässä pientä radan pätkää, jossa pääsin testaamaan Ellin keppejä ja kontakteja. Yadalla oli lepopäivä. Rimat nostettiin 25 - 30 senttiin, jotta päästiin kisaradan tuntuun. Elli ei näyttänyt ollenkaan niin pahalta, kuin kuvittelin, mutta onhan sillä räpeltämistä kisakorkuisten rimojen yli.. Kepittelyt sujuivat kohtuu hyvin, kun tajusin, etten voi vedättää alussa yhtään. Jos lähdin vedättämään, tokaan väliin tuli poikkeuksetta virhe. Kun annoin hakea kepit rauhassa ja maltoin odottaa, että koira pääsee vauhtiin, kaikki sujui. Kontakteilla ei ongelmia, ihan nättejä 2on2offeja tarjoili.

Tänään sitten treenasin Ellin kanssa ryhmässä KSSK:n puolella ja heti sen perään Yadalla Homeetalla Helin koulutuksessa. Elli oli vähän nihkeähkö, kepittelyt sujuivat paria aloitusvirhettä lukuunottamatta hyvin. Keinulla tuli melkein niskoilleen alas (oli ilmeisesti tekemässä puomia). Kun pääsi pahimmasta pelostaan yli, teki ihan kivoja suorituksia keinulla ja kesti persjätön keinun jälkeen. Irtoaminen oli ihan nollassa, liekö johtui kisakorkuisista rimoista. Tosi herkästi lähti mun liikkeen mukana ja reagoi jokaiseen mun tekemään vänkyrään. Hermo meinasi palaa kyllä muutamaan otteeseen, kun koira oli niin yliherkässä tilassa. Yadakin on kyllä herkkä reagoimaan, mutta ei nyt ihan noin herkkä ;) Aikani tahkottua rataa sain ihan kivoja suorituksia aikaiseksi.

Yadan kanssa sujui ihan kivasti. Rata oli aika erikoinen, mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna aika hauska. Keppejä ja kontakteja tahkottiin useaan otteeseen radan sisällä - meille oikein passeli rata! Kyllä siinä ohjaajallakin oli täysi työ ehtiä takaakiertoihin yms. pitkillä välimatkoilla. Kontaktit oli ihan jees, muutamia läpimenoja tuli sivuetäisyyden takia. Heli ohjeistikin tekemään sunnuntaina supervarman radan, eli kontaktit rauhassa ja lähellä koiraa. Josko se viimonen nolla sitten irtoaisi :) Kepeiltä tehtiin poispäinkäännös putkeen ja leijeröitiin sitten keppien toiselta puolen. Näytti haastavalta, mutta Yada suoriutui joka kerta virheittä. Ehkä mäkin sitten tein jotain oikein. Heli kehui koiraa ja virettä, joten en kai voi olla muuta kuin tyytyväinen tämän päiväisiin treeneihin. Yada tuntui ja näytti hyvältä, toivotaan, että on sitä vielä ylihuomenna!

Mie osaan sittenkin

Helin koulutuksessa oli tänään niin loistavaa meininkiä, että mun naama loistaa vieläkin kuin Naantalin aurinko! :) Okei, myös punaisena, koska tuli kuuma kun jouduin juoksemaan... Mut tätä kestohymyä ei ihan hevillä pyyhitä pois.

Treeneissä siis alkuun haastavalta näyttävä rata, mutta rataan tutustumisen jälkeen homma alkoi selkiytyä. Pyöritystä, takaakiertoja, vippiä, vastakääntöä... Heli huomautti, että nysvään ihan turhaan pienillä pyörityksillä, kun voisin viedä pidempää kautta, mutta säilyttää sen räjähtävän vauhdin. Mä luen turhan herkästi rataa vain siltä kannalta, mistä reitti on LYHIN, kun pitäisi lukea, miten se on mun koiralla NOPEIN. Ja mun koiralla se nopein ei tarkoita todellakaan lyhyintä reittiä. Kelloteltiinkin vähän erilaisia vaihtoehtoja, ja kyllä se Heli vaan tiesi, mistä puhui. Aika puhui puolestaan. Postauksen lopussa muutama kuva kohdista, joita hiottiin ja kellotettiin kokeillen erilaisia ohjaustyylejä.

Vipin kanssa sain tehdä töitä, kun meinasi venyä turhan pitkälle ja mä sähelsin jotain ihan omaa. Lopulta korvattiin vippi takaakierrolla, koska ennen kyseistä kohtaa tehtävä takaakierto nopeutti rataa ihan selkeästi. Miksi turhaan vääntää hienoja ohjauskuvioita, kun ajallisesti nopeamminkin selviäisi. Vastakääntö toimi ihan loistavasti, Yada kääntyi megahyvin.

Kontaktit oli tosi hyviä, paristi tuli läpi, mutta napakalla "Kiipee!" käskyllä homma alkoi sujua. Kepeillä toimi ihan loistavasti ja Yada haki niiden jälkeen (mun mielestä) tosi vaikeeseen pimeeseen putken päähän ihan supermegaältsihyvin!!! Hyvä, että just ja just tarvitsi edes ohjata. Superkoira!

Lopussa sekä koira että minä aloimme väsyä, joten viimeisimmät treenipätkät meni vähän räiskimiseksi. Pitkillä radoilla mun ohjaus hiipuu ja kun koirakin alkaa väsyä, tulee virheitä. Mä peräänkuulutan edelleen motivaation perään: miksen saa aikaiseksi tehdä maksimaalisen tehon treenejä, ne tulis niiiiin tarpeeseen...

Huomenna käyn tekemässä pientä radan pätkää Ellin kanssa, Yada saa lepäillä.

Tässä vielä kaksi otosta tän päiväisestä radasta.

Ykköshypylle tullaan puomilta (ohjaus koiran vasemmalta puolelta). Alkuun jatkoin ohjausta vasemmalta ja vippasin kakkoselle jääden ohjaamaan koiran oikealle puolelle. Näin ollen tein kolmos- ja neloshypylle (kolmosen ja nelosen välistä) takaakierron ja lähetin kepeille avokulmaan. Heli ohjeisti tekemään persjätön ennen ykköshyppyä, takaakierto kakkoselle, vedätys kolmoselle ja takaakierto neloshypylle (kuvassa) "alemman" siivekkeen takaa. Sitten pyöritys kyseisen siivekkeen ympäri tai normaalisti takaakierto loppuun "ylempi" siiveke kiertäen ja koiraa vasemmalta ohjaten. Kokeilin molempia, mutta totesimme jälkimmäisen vaihtoehdon nopeammaksi, vaikkakin se on huomattavasti pidempi reitti kepeille.

Radan aloitus. Aluksi pyöritin kolmoshypyn vasemman siivekkeen ympäri ja tein sitten persjätön (koira vasemmalle puolelle) ja siitä putkeen. Vitoshyppy kierrettiin takaa "alemman" siivekkeen ympäri, sillä matka jatkui oikeaa yläkulmaa kohden. Heli kehoitti ottamaan koiran vastaan putken suulla ihmisnuolen tyyliin ja vedättämään koiran kolmosen yli, jolloin koira kiertää (kuvan mukaan) oikean puoleisen siivekkeen. Siitä putkeen ja loppu edellisen tapaan. Jälleen huomattavasti pidempi reitti, mutta ihme ja kumma, nopeampi.

Verkotonta!

Kävin lauantai-iltana tekemässä kontakteja ja keppejä. Samalla opeteltiin hypylle lähetystä ja putkea 5kk belgipennun kanssa.

Elli kepitteli ihan ok, teki taas virheitä tokaan-kolmanteen keppiväliin, joten lisäsin yhden verkon. Muuten sujui oikein hyvin. Huomasin, että vedätettäessä alkaa hätäilemään ja tahti häviää helpommin. Kun menen vierellä/perässä, pujottelee paremmin. Kunhan nyt ensi viikonlopun kisat rämmitään läpi, niin otan sitten itsenäisemmät kepit treenaukseen. Nyt pääasia, että kepit sujuvat virheittä. Kontakteissa ei ollut ongelmaa. Keinuakin tein hyvällä menestyksellä. Vauhti alkaa olla kohdallaan.

Yadassa ei olekaan niin paljoa hehkuttamista. Tai siis sen kontaktien opiskelussa. Koira tajuaa kontaktit maassa olevalla puomin alastulolla ja kestää vedätystä yms. Mutta kun puomi nostetaan paikoilleen, tulee todella herkästi läpi jos vauhtia on vähäänkään liikaa. Vanhat muistot varmaan nousevat pintaan, ja koira valuu siksi maahan asti eikä ota 2on2offia, joten aikamoinen työ on opettaa juoksukontakti pois... Älkää vaan ikinä pelleilkö kontaktien kanssa, niinkuin minä! Huoh. Noh, jotkut kontaktit meni tosi kivasti, kunhan jättäydyn vähän jälkeen puomilla, jolloin koira hidastaa sen verran, että se malttaa pysähtyä alastulolla. A:lla tulee läpi helposti, mutta kuitenkin alas asti. Toistaiseksi vaadin kuitenkin 2on2offin myös A:lla. Jotkuthan opettavat A:lle juoksukontaktin, vaikka puomilla onkin pysäytys. Mä en nyt tiedä, mitä tekisin. Hermot menee :D

Ihan hyvillä mielin olin kuitenkin treenin päätteeksi, ehkä tästä suosta vielä noustaan. Vaikka, toistaiseksi näyttää siltä, että Elli on valmiimpi kuin Yada.

Tänään jatkoin samalla aiheella: kepit (Elli) ja kontaktit (Yada). Ja jippikayjei, Elli kepitteli koko treenin verkoitta!!! Muutamia virheitä tuli, kun lähdin uhkarohkeasti tekemään tyhmiä ratkaisuja (lähetys kaukaa, sivuetäisyys, vedätys yms.). Kun maltoin lähettää riittävän läheltä, mutta kuitenkin annoin koiran hakea ensimmäiseen keppiväliin ennenkuin kirin rinnalle, ei kepeissä ollut mitään ongelmaa. Vauhtikin oli jo aika kohdillaan, jihuu! Vähän kontakteja ja keinua Ellinkin kanssa, ennenkuin siirryin Yadan kanssa hermoja raastavaan pysäytyskontaktiin. Alla todiste siitä, että Elli ihan oikeasti pujottelee jo ilman verkkoja.

Eipä mulla ole lauantain treeniin mitään lisättävää. Läpi tuli, aina välillä, mutta kun vauhtia sai hitusenkin pois, malttoi pysähtyä. Maassa olevalla puomilla kesti taas törkeen hyvin! Ärsyttävää. Mutta, vielä on muutamia päiviä aikaa treenata.

Huomenna olis Yadan kanssa tiedossa Helin koulutus. Keskiviikkona ajattelin tehdä ratatreeniä myös Ellin kanssa. Jos jaksan, käyn tekemässä torstaina vähän keppejä ja kontakteja, mutta muussa tapauksessa pyhitän sen lepopäiväksi. Perjantaina sitten Ellin kanssa ryhmätreeneihin ja Yadalla Helin koulutukseen. Lauantai myö hermoillaan älyttömästi ja ihan vaan möllötellään. Ja sitten onkin jo sunnuntain kisat!!!

Reeniä reeniä

Ryhmätreeneissä tänään kivaa radanpätkää. Pääsin kokeilemaan erilaisia ohjaustekniikoita, hyvää treeniä mulle. Jotenkin tuntuu, että välillä oon Yadan kanssa ihan lukossa, enkä tiedä miten ohjaisin... Nyt löytyi hyviä ratkaisuja, jotka olivat vielä kaiken lisäksi nopeita ratkaisuja :) Niistoa, takaaleikkausta ja vippiä. Puomia tein erillisenä, vielä on hiottavaa tuossa 2on2offissa. Ei meinaa peppu pysyä kontaktilla kun vauhti kasvaa. Plääh.

Juoksutin Yadaa omineni puomin alastulolla, joka oli maassa. Tsiisus, miten hyviä kontakteja!!! Kesti hyvin myös etupalkkaajalla. Ongelma lienee nyt siis kaltevassa tasossa. Jospa lähtisin pikkuhiljaa nostamaan puomin toista päätä ylemmäs? Vauhdilla ei ollut nyt mitään merkitystä, tulin kovaa tai hiljaa, lähettäen tai vierellä ohjaten, takaaleikaten tai tai tai - kaikki toimi!

Ellin kanssa samanlaista kontaktitreeniä maassa olevalla puomin pätkällä. No problem. Vähän keinua ja keppejä. Alkuun kepiteltiin kuudella kepillä, välissä 12:sta ja sitten taas kuudella. Alkuun meni hyvin, lopussa oli pakko laittaa yksi verkko kun alkoi tulla virheitä kolmannessa välissä. Lopetin hyvään suoritukseen ja totesin, että pari toistoa kepeillä riittänee. Huomenna siis kaksi, max. kolme suoritusta kepeillä ja sitten muihin töihin. Liika hiominen kostautuu ja alkaa tulla virheitä.

Oikein muksat treenit takana, nyt pötkötellään sohvalla ja syödään jäätelöä ;)

P-HAU:n epikset

Uhmasin kaikkia periaatteitani (=en kisaa, ennen kuin Ellin kepit ja Yadan kontaktit on valmiit) ja kruisailin Orimattilaan P-HAU:n epiksiin. Ilmoitin Ellin mölleihin ja Yadan kilpaileviin. Treffattiin hallilla Ellin siskoa Säröä. Oli ihanaa saada vertaistukea koiran hyppyongelmiin Särön omistajalta. En ole ainoa, joka kamppailee hyppyjen kanssa. Kiitokset vain, K. ;)

Ellin rata meni ihan kivasti. Pystyin vedättämään ilman, että rimat lenteli. Kontaktit oli vähän sinne päin, puomilla parempi. A:lla valahti turhan alas, pysähtyi kuitenkin. Putkiin oli hyvä imu, hypyillekin haki jonkin verran itse. Lopputuloksena (ainoa) nollarata ja voitto!

Olin maksanut kaksi rataa (kisa + harjoitus), joten rallittelin vielä toisenkin radan. Keskityin kontakteihin ja kiritin vähän hypyillä. Hyvin meni sekin.

Yadan radat olivat täysi floppi. Sanoin ennen starttia ääneen, että Yada tulee menemään niiiin omia polkujaan ja räjähtämään käsiin. Ja niinhän siinä kävi. Kahdeksannen esteen jälkeen karkasi putken väärään päähän. Jatkoin rataa, mutta koira haki puomin alla (keskellä) olevan putken pään sijaan kontaktille. Törkimys ei tehnyt edes 2onn2offia, joten korjasin alastulokontaktin ja suorinta tietä maaliin. Hehkutin hyvää rataa, vaikka v-tuiksihan se meni. :)

Tokalla radalla päästiin maaliin asti, mutta rata tyssäsi taas samaiselle putkelle puomin alla. Yada ei ollenkaan hakenut putkea, vaikka seisoimme sen edessä. Lähti vain kiertämään putkea ja kiipesi puomille. Hahah! Jatkoin siis radan normisti loppuun, kontaktit olivat lievästi räiskittyjä. Ei ehkä ihan fiksu idea iskeä niitä vielä kisaradalle... Eniveis, ihan hyvillä mielin lähdimme kotimatkalle. Vähän jännittää, mitä seuran virallisissa kisoissa tapahtuu, mutta onhan meillä aikaa treenata. Yadakin oli vasta toista kertaa treenissä juoksutauon jälkeen, joten yli-innokkuus oli ennalta-arvattavaa.

Nyt unta palloon ja nukkumaan. Aamulla töihin ja sitten reeneihin!

Onnistumisia, finally!

Kävin aamulla pikaisesti hallilla tekemässä keppejä ja kontakteja.

Ellin kanssa aloittelin keppitreenillä. Aloitin neljällä ja lopetin verkottomiin keppeihin. Enpä olisi uskonut, että saisin kaikki verkot jo nyt pois. Eihän se verkoton suoritus varma ole, mutta pujottelee. Virheitä tuli paljon, mutta myös niitä onnistumisia oli. Aika paljonhan vauhti kärsii, kun verkot vähenee (hahah, ihan kuin syy ei olisi minussa :D), mutta muutamilla toistoilla alkoi sitä vauhtiakin löytymään.

Kontakteilla tuli ihan kivoja suorituksia, A:n alastulo on vähän hankala, mutta sujuu. A:ta pitäisikin treenata p-a-l-j-o-n, että koira saisi lihaskuntotreeniä samalla, ja jaksaisi pysähtyä 2on2offiin, vaikka vauhti on suurempi. Nyt alastulo on vähän hiipimistä...

Yadan kanssa aloitin kontakteilla ja treenasin alkuun pelkästään puomin alastuloa. Melko pian siirryin kokonaiselle puomille. Kyllä se pysähtyminen oli vaikeaa, etenkin, kun kepit häämötti kontaktin perässä, mutta mielensä maltettuaan Yada tarjosi ihan kivoja 2on2offeja. Kisoissa täytyy vetää varman päälle ja karjua "kiipee kiipee":tä, koska jotenkin tolla otuksella sumenee päässä kontaktin alastulolla.. Pysäytyskontaktit eivät todellakaan ole vielä vahvoja. A:lla ei jaksanut pysäyttää ollenkaan, vaan valui aina alas asti. Yksittäisenä alastulolla oli kuitenkin ok.

Yadakin pääsi kepittelemään lopuksi. Vedätinkin ihan kunnolla, mutta keppivirheitä ei tullut. Jihuu.

Huomenna sitten P-HAU:lle mölleilemään, perjantaina ryhmätreenit ja viikonloppuna vapaatreenejä. Ilmosin molemmat koirat tänään KSSK:n virallisiin kisoihin, joten nyt täytyy treenata täysillä, jotta saan Ellin kepit ja Yadan kontaktit kuntoon.