tiistai 8. lokakuuta 2013

Mie osaan sittenkin

Helin koulutuksessa oli tänään niin loistavaa meininkiä, että mun naama loistaa vieläkin kuin Naantalin aurinko! :) Okei, myös punaisena, koska tuli kuuma kun jouduin juoksemaan... Mut tätä kestohymyä ei ihan hevillä pyyhitä pois.

Treeneissä siis alkuun haastavalta näyttävä rata, mutta rataan tutustumisen jälkeen homma alkoi selkiytyä. Pyöritystä, takaakiertoja, vippiä, vastakääntöä... Heli huomautti, että nysvään ihan turhaan pienillä pyörityksillä, kun voisin viedä pidempää kautta, mutta säilyttää sen räjähtävän vauhdin. Mä luen turhan herkästi rataa vain siltä kannalta, mistä reitti on LYHIN, kun pitäisi lukea, miten se on mun koiralla NOPEIN. Ja mun koiralla se nopein ei tarkoita todellakaan lyhyintä reittiä. Kelloteltiinkin vähän erilaisia vaihtoehtoja, ja kyllä se Heli vaan tiesi, mistä puhui. Aika puhui puolestaan. Postauksen lopussa muutama kuva kohdista, joita hiottiin ja kellotettiin kokeillen erilaisia ohjaustyylejä.

Vipin kanssa sain tehdä töitä, kun meinasi venyä turhan pitkälle ja mä sähelsin jotain ihan omaa. Lopulta korvattiin vippi takaakierrolla, koska ennen kyseistä kohtaa tehtävä takaakierto nopeutti rataa ihan selkeästi. Miksi turhaan vääntää hienoja ohjauskuvioita, kun ajallisesti nopeamminkin selviäisi. Vastakääntö toimi ihan loistavasti, Yada kääntyi megahyvin.

Kontaktit oli tosi hyviä, paristi tuli läpi, mutta napakalla "Kiipee!" käskyllä homma alkoi sujua. Kepeillä toimi ihan loistavasti ja Yada haki niiden jälkeen (mun mielestä) tosi vaikeeseen pimeeseen putken päähän ihan supermegaältsihyvin!!! Hyvä, että just ja just tarvitsi edes ohjata. Superkoira!

Lopussa sekä koira että minä aloimme väsyä, joten viimeisimmät treenipätkät meni vähän räiskimiseksi. Pitkillä radoilla mun ohjaus hiipuu ja kun koirakin alkaa väsyä, tulee virheitä. Mä peräänkuulutan edelleen motivaation perään: miksen saa aikaiseksi tehdä maksimaalisen tehon treenejä, ne tulis niiiiin tarpeeseen...

Huomenna käyn tekemässä pientä radan pätkää Ellin kanssa, Yada saa lepäillä.

Tässä vielä kaksi otosta tän päiväisestä radasta.

Ykköshypylle tullaan puomilta (ohjaus koiran vasemmalta puolelta). Alkuun jatkoin ohjausta vasemmalta ja vippasin kakkoselle jääden ohjaamaan koiran oikealle puolelle. Näin ollen tein kolmos- ja neloshypylle (kolmosen ja nelosen välistä) takaakierron ja lähetin kepeille avokulmaan. Heli ohjeisti tekemään persjätön ennen ykköshyppyä, takaakierto kakkoselle, vedätys kolmoselle ja takaakierto neloshypylle (kuvassa) "alemman" siivekkeen takaa. Sitten pyöritys kyseisen siivekkeen ympäri tai normaalisti takaakierto loppuun "ylempi" siiveke kiertäen ja koiraa vasemmalta ohjaten. Kokeilin molempia, mutta totesimme jälkimmäisen vaihtoehdon nopeammaksi, vaikkakin se on huomattavasti pidempi reitti kepeille.

Radan aloitus. Aluksi pyöritin kolmoshypyn vasemman siivekkeen ympäri ja tein sitten persjätön (koira vasemmalle puolelle) ja siitä putkeen. Vitoshyppy kierrettiin takaa "alemman" siivekkeen ympäri, sillä matka jatkui oikeaa yläkulmaa kohden. Heli kehoitti ottamaan koiran vastaan putken suulla ihmisnuolen tyyliin ja vedättämään koiran kolmosen yli, jolloin koira kiertää (kuvan mukaan) oikean puoleisen siivekkeen. Siitä putkeen ja loppu edellisen tapaan. Jälleen huomattavasti pidempi reitti, mutta ihme ja kumma, nopeampi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti