Uhmasin kaikkia periaatteitani (=en kisaa, ennen kuin Ellin kepit ja Yadan kontaktit on valmiit) ja kruisailin Orimattilaan P-HAU:n epiksiin. Ilmoitin Ellin mölleihin ja Yadan kilpaileviin. Treffattiin hallilla Ellin siskoa Säröä. Oli ihanaa saada vertaistukea koiran hyppyongelmiin Särön omistajalta. En ole ainoa, joka kamppailee hyppyjen kanssa. Kiitokset vain, K. ;)
Ellin rata meni ihan kivasti. Pystyin vedättämään ilman, että rimat lenteli. Kontaktit oli vähän sinne päin, puomilla parempi. A:lla valahti turhan alas, pysähtyi kuitenkin. Putkiin oli hyvä imu, hypyillekin haki jonkin verran itse. Lopputuloksena (ainoa) nollarata ja voitto!
Olin maksanut kaksi rataa (kisa + harjoitus), joten rallittelin vielä toisenkin radan. Keskityin kontakteihin ja kiritin vähän hypyillä. Hyvin meni sekin.
Yadan radat olivat täysi floppi. Sanoin ennen starttia ääneen, että Yada tulee menemään niiiin omia polkujaan ja räjähtämään käsiin. Ja niinhän siinä kävi. Kahdeksannen esteen jälkeen karkasi putken väärään päähän. Jatkoin rataa, mutta koira haki puomin alla (keskellä) olevan putken pään sijaan kontaktille. Törkimys ei tehnyt edes 2onn2offia, joten korjasin alastulokontaktin ja suorinta tietä maaliin. Hehkutin hyvää rataa, vaikka v-tuiksihan se meni. :)
Tokalla radalla päästiin maaliin asti, mutta rata tyssäsi taas samaiselle putkelle puomin alla. Yada ei ollenkaan hakenut putkea, vaikka seisoimme sen edessä. Lähti vain kiertämään putkea ja kiipesi puomille. Hahah! Jatkoin siis radan normisti loppuun, kontaktit olivat lievästi räiskittyjä. Ei ehkä ihan fiksu idea iskeä niitä vielä kisaradalle... Eniveis, ihan hyvillä mielin lähdimme kotimatkalle. Vähän jännittää, mitä seuran virallisissa kisoissa tapahtuu, mutta onhan meillä aikaa treenata. Yadakin oli vasta toista kertaa treenissä juoksutauon jälkeen, joten yli-innokkuus oli ennalta-arvattavaa.
Nyt unta palloon ja nukkumaan. Aamulla töihin ja sitten reeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti